Alviina Helsinkiläinen valtiotieteilijä ja kaupunginvaltuutettu ideoi parempaa Suomea.

Vanhankaupunginkosken padon purkaminen syytä selvittää

  • Vanhankaupunginkosken padon purkaminen syytä selvittää

Ympäristölautakunnan kokouksessa 14.4. käsiteltiin Vanhankaupunginkosken patoa ja sen mahdollista purkamista. Olemme saaneet kymmeniä yhteydenottoja padon purkamista toivovilta kansalaisilta. Lisäksi Helsingin Uutisten kysyessä aiheesta yli kahdelta tuhannelta lukijalta 90 % kannatti padon purkamista. Vantaan Sanomien lukijoista taas padon purkamista kannattaa 93%. Mielestämme kansalaismielipiteen tulee näkyä myös päätöksenteossa, ja olemme erittäin kiitollisia kaikista palautteista ja aktiivisuudesta.

 

Pohjaesityksessä Vanhankaupunginkosken patoon liittyen lukee seuraavaa:
”Ympäristölautakunta toteaa, että padon purkaminen nykyisen tiedon perusteella ei ole mahdollista. Aloitteessa mainitut tavoitteet kalojen nousun parantamiseksi ja vahingoittumisen estämiseksi on mahdollista saavuttaa itähaaraa kunnostamalla.”

 

Me emme suhtaudu näin jyrkän kielteisesti mahdollisuuteen purkaa pato. Ymmärrämme, että purkamiseen liittyy pelkoja esimerkiksi vedenpinnan laskusta ja vaarallisten sedimenttien liikkumisen mahdollisuudesta, joiden takia asiaa on mielestämme selvitettävä tarkasti. On kuitenkin monia syitä, joiden takia padon purkaminen voisi olla myös hyvin positiivinen muutos, eikä ympäristölautakunnan ole tarkoituksenmukaista lähteä aliarvioimaan näitä syitä tai purkamisen mahdollisuuksia.

 

Padon purkamisessa ovat joidenkin mielestä vastakkain historia- ja ympäristöarvot, mikä hankaloittaa päätöksentekoa. Tämä on kuitenkin hyvin yksioikoinen tapa ajatella. Padon purkamisella olisi itseasiassa myös historiapohjaa ja kulttuuriarvoja tukeva vaikutus. Vanha koski, jonka viereen koko Helsinki (Helsingfors) on noussut, virtasi vapaana vuosisatoja ennen keinotekoista patoamista. Patoamisen jälkeen alueelle on toki rakennettu historiallisia rakennuksia, mutta ne, kuten vanha holvikaari, olisi mahdollista osin säilyttää vaikka pato päätettäisiinkin purkaa.

 

Näemme kuitenkin, että ympäristölautakunnan päätehtävä tilanteessa on lausua muutosten vaikutuksista luontoarvoihin. Nykyiset voimalaitoksen turbiinit ja padon alainen kivikko tappavat kaloja, joiden kutuvaellus tulisi turvata. Tämä toive pohjautuu jo Euroopan Unionin vesipuitedirektiiviin.

 

Purkaminen mahdollistaisi myös virkistyskäytön uuden kukoistuksen. Vapaa koskiluonto tarjoaisi mahdollisuuksia niin luontokuvaamiseen, kalastukseen kuin melontaankin.


Vastaavia purkamisprojekteja on jo käynnissä esimerkiksi Jyväskylän Tourujoella ja Vantaan Tikkurilankoskella. Näiden tahojen avulla voidaan selvittää oletettavia seurauksia patojen purkutoimista. Täysin tavatonta tai mahdotonta tämänkaltainen patojen purkaminen ei siis ole.

 

Näistä syistä esitimme ja tuimme seuraavia muutoksia ympäristölautakunnan lausuntoon.

 

Kappale 30 muutetaan muotoon:
Lisäselvityksiä tehtäessä tulee ensisijaisena vaihtoehtoja olla padon purkaminen siten, että alueen kulttuuri-, luonto- ja virkistysarvot säilyvät ja toissijaisena vahtoehtona itähaaran kunnostaminen.

 

Kappale 29 muutetaan muotoon:
Ympäristölautakunta ehdottaa, että padon purkamista ryhdytään selvittämään ja tätä varten tulee tehdä ympäristövaikutusten arviointi tai vastaava selvitys padon purkamisen vaikutuksista. Lisäksi tarvitaan lisäselvityksiä itähaaran kunnostamisesta ja kalojen vahingoittumisen estämisestä.

 

Kappale 28 muutetaan muotoon:
Ympäristölautakunta toteaa, että padon purkaminen nykyisen tiedon perusteella on haastavaa, mutta mahdollista. Kalojen nousun parantamista ja kalojen vahingoittumisen estämistä ei ole mahdollista saavuttaa pelkästään itähaaraa kunnostamalla.


Asia on hankala, eikä koko lautakunta ollut valmis kannattamaan näitä esityksiä. Lautakunta oli kuitenkin yhtä mieltä siitä, ettei padon purkamista voida yksiselitteisesti tuomita mahdottomaksi ennen kuin asiaa on selvitetty perinpohjaisesti. Hyväksyimmekin yksimielisesti ja hyvässä hengessä seuraavan muutoksen lausunnon kappaleiden 28, 29 ja 30 tilalle.

“Ympäristölautakunta toteaa, että nykytiedon perusteella ei ole mahdollista tehdä päätöstä padon purkamisesta, vaan padon purkamisen vaikutukset pitää selvittää siten, että alueen luonto-, virkistys- ja kulttuuriarvot säilyvät .

Ympäristölautakunta esittää tehtäväksi lisäselvityksiä padon purkamisesta, itähaaran kunnostamisesta ja kalojen vahingoittumisen estämisestä eri keinoin.

Hyvällä suunnittelulla on varmistettava, että vaelluskalojen nousumahdollisuus Vantaanjokeen paranee selkeästi nykyisestä. Valmistelun yhteydessä tulee kuulla kaupunkilaisia ja asukasyhdistyksiä.”


Lisäys korostaa lisätiedon tarvetta päätöksenteossa. Nyt on aika selvittää padon purkamista ennakkoluulottomasti ja faktaperusteisesti, jotta saamme hyvän kaupungin varmistettua niin kaloille kuin kansalaisillekin.


 

Leo Stranius

Alviina Alametsä

Timo Pyhälahti

Joona Haavisto

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän LauriSelenius kuva
Lauri Selenius

On upea olla helsinkiläinen tilanteessa jossa maamme pääkaupunki näyttää mallia muulle maalle vastuullisesta toiminnasta vaelluskalojen elinolojen parantamiseksi. Vanhankaupunginkosken padon purkaminen ja Helen:in ohjaaminen rakentamaan kalatiet omistamiinsa Kymijoen voimaloihin ovat vahvoja signaaleja muullekin maalle. Ja kiitos näistä kuuluu kaupunginvaltuutetuillemme - osoitus siitä että Vihreiden liberaali ja ympäristömyönteinen politiikka on arvokasta.
Kiitos kaikille näiden tärkeiden aloitteiden eteen toimineille, muutos tapahtuu kun se tehdään.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Kesän kuivina kuukausina putouksen "padon" kohdalta ei valu vettä juuri lainkaan ja jos pato puretaan vedenpinta tulee laskemaan huomattavasti ja todennäköisesti kuivattammaan vantaan jokea joka paikasta ja Pikkukosken uimaranta saattaa kuivua kokonaan. Ennen purkamiesta olisi hyvä tehdä tutkimukset padon purkuvaikutuksista, haitat saattavat tulla ajateltuja hyötyjä suuremmiksi.

Juhani Piri
Juhani Piri

Kaikki ovat samaa mieltä, että asia täytyy tutkia tarkoin ammattilaisten toimesta.

Liitän tähän kuitenkin vapautetaan Vanhankaupunginkoski facebook ryhmässä kootún FAQ osion, koska se mielestäni on erittäin mielenkiintoinen.

FAQ on helpoiten luettavissa suoraan vapautetaan Vanhankaupunginkoski facebook sivuilta:
https://www.facebook.com/groups/Vanhankaupunginkos...

FAQ - Kysymyksiä ja vastauksia VKK:n padon poistosta

Mitkä olisivat välittömät hyödyt padon purkamisesta ?

-Tulvista ei olisi enää haittaa alajuoksun asutukselle tai silloille
-Eri kalalajit pääsisivät vapaasti nousemaan Vantaanjokea pitkin kutemaan sekä laskeutumaan merelle
-Koskialueelle rupeaisi asettautumaan sille tyypillisiä eläimiä: kaloja, saukkoja, kahlaajalintuja, simpukoita

Nostaako padon poisto Vanhankaupunginlahden vedenpintaa?

-Padon purku ei nosta sen alapuolista vedenpintaa. Vesimäärä on sama, oli patoa tai ei.

Mikä työllistävä/kansantaloudellinen hyöty ja vaikutus padon purkamisesta olisi Vantaanjoen koko valuma-aluelle ?

Vantaanjokea voisi hyödyntää huomattavasti monipuolisemmin matkailussa:
- Jokea pitkin voisi järjestää eripituisia melontaretkiä turisteille
- Koskessa voisi järjestää korkean veden aikana koskenlaskua: kajakilla, kanootilla, kumiveneellä
- Kalastusoppaat voisivat opettaa ja opastaa myös kokemattomia perho-, virveli- ja mato-ongintakalastuksen saloihin eri puolilla Vantaanjokea, Keravanjokea ja muita sivujokia sekä merialueella. Kalastuksessa on valtava potentiaali koko valuma-alueella
- Luontomatkailu pitkin Vantaanjokea: tutustuminen kaloihin, linnustoon, eri luontotyyppeihin
- Jokivarteen voisi rakentaa erilaisia levähdyspaikkoja retkeilijöille maksuttomia ja maksullisia (Bed&Breakfast-majoitusta maatiloilla ja omakotitaloissa)
- Koko alueen hotellien käyttöaste nousisi lisääntyvän matkailijavirran myötä
- Ravintoloiden ja muiden palveluiden käyttö lisääntyisi

Mitä vaikutuksia padon poistolla olisi koko Vantaanjoen valuma-alueen virkistyskäyttöön?

-Se voisi olla piristysruiske koko alueen retkeilylle, kalastukselle ja luontomatkailulle. Oikeanlaisella kalojen istutuksella, kalastuksen valvonnalla ja lupamaksujen hoidolla kalastuksesta voisi muodostua kalastusharrastusta ja kalastusmatkailua huomattavasti piristävä vaikutus

Laskeeko vesi joessa Ruutinkoskelle asti jos pato poistetaan?

-Ei laske. Joen virtaama ei vähene vaikka pato poistetaan. Joen virtaama on ainoa tekijä joka vaikuttaa patoaltaan yläpuolella olevien koskien ja muiden joenosien veden korkeuteen. Veden pinta tulee laskemaan vain patoaltaan vaikutusalueella. Patoaltaan pintaan korkeammalla oleviin koskialueisiin padon poistolla ei ole vaikutusta.

Mitkä kalalajit hyötyvät padon poistosta?

- Pääosin meritaimen, lohi, vaellussiika, toutain, vimpa, ankerias, nahkiainen. Mutta myös muut kalat hyötyvät padon poistosta.

Nouseeko Arabianrannassa tai merialueella vedenpinta?

- Ei nouse. Vesi pääsee jokea pitkin vapaammin virtaamaan mereen, mutta merenpinta ei nouse. Enemmän vedenpinnan nousuun vaikuttavat etelä- ja lounaistuulet mereltä, mitkä työntävät vesimassoja mereltä kohti rantaa.

Miksi itähaaraa ei kunnosteta paremmin kaloille sopivaksi?

- Valitettavasti tämä ei ole mahdollista, tai ainakin se tulisi kalliiksi. Itähaara virtaa näet peruskallion päällä.
- Vaellussiian ja toutaimen kannalta nykyinen itähaara on liian jyrkkä, ja sen loiventaminen vaatisi räjäytystöiden lisäksi niskan syventämistä, jolloin yläpuolisen patoaltaan vedenpinta laskisi. Tällöin itse pato jäisi törröttämään kuivana ja museovoimalan käyttö estyisi joka tapauksessa.

Voiko Pikkukoskella enää uida jos pato puretaan?

- Voi. Pikkukoskella on syvänteessä vettä 13 m, jossa vedenpinta laskisi vain 0,3 m siellä olevan pohjapadon ansiosta.

Paranisiko Pikkukosken uimarannan vedenlaatu padon purkamisen ja mahdollisen Pikkukosken pohjapadon jälkeen?

- Vedenlaatu paranee leväkukintojen osalta veden vaihtuvuuden lisäännyttyä.

Onko pato pakko purkaa kokonaan?

- Ei. Patorakennelman reunoja voisi jättää muistona menneestä voimalapatorakennelmasta

Voisiko patorakennelman kasata purkamisen jälkeen kokonaisuudessaan museoalueen piha-alueelle nähtävyydeksi?

- Kyllä. Tällä tavalla patorakennelma säilyisi kokonaisuudessaan eikä sen historiallinen arvo muuttuisi.

Onko patoaltaaseen kertynyt sedimenttejä?

- Kyllä jonkin verran. Ne on mahdollista ruopata ja imeä sieltä pois, jotteivat ne tulvien mukana huuhtoutuisi Vanhankaupunginlahteen.
- Tiedossa ei ole, mitä sedimentti sisältää ja kuinka kauan se on ollut patoaltaassa. Sedimentti voi olla hyvinkin tuoretta ja vaihtuu lähes vuosittain tulvien vaikutuksen ansiosta. Tarvitaan lisää tutkimuksia.

Ovat­ko to­del­la muu­ta­mien, muual­ta au­tol­la ka­las­ta­maan tu­le­vien ih­mis­ten ka­las­tus­tar­peet tär­keäm­piä kuin ko­ko­nais­ten kau­pun­gin­osien asuk­kai­den etu?

http://www.hs.fi/paivanlehti/mielipide/Padon+purku...
- Alueen asukkaiden viihtyisyys myös paranisi ja asuntojen arvo nousisi alueen virkistyskäyttömahdollisuuksien monipuolistuessa: koskenlasku, lintubongaus, kalastus

Mitkä lautakunnat Helsingin kaupungista puoltavat padon poiston selvitystä?

- Yleisten töiden lautakunta
- Liikuntalautakunta
- Ympäristölautakunta

Toisiko padon purkaminen alueelle lisää virkistyskäyttöä joka piristäisi myös museoalueen kävijämäärää?

- Kyllä. Koskialueella voisi harrastaa huomattavasti monipuolisemmin kuin nykyään. Siellä voisi korkean veden aikaan harrastaa koskenlaskua: kajakilla, kanootilla, kumiveneellä
- Koskialue tulisi olemaan noin 1 km pituinen, jolla olisi lohen ja taimenkutualue
Koskialue olisi luontoalueena hieno nähtävyys

Mistä jokisuun historia alkaa?

- Vantaanjokisuu sijaitsee nykyisellä paikallaan n. 2500 vuotta. Aiemmin Vantaanjoki laski mereen nykyisen Mätäojan kautta, mutta maankohoamisen seurauksena virtaus muuttui nykyiselle paikalleen
- Ruotsin kuningas luovutti Virossa olevalle Padisten luostarille Vantaanjoen kalastusoikeudet vuonna 1351, joka on varhaisin kirjallinen maininta Vantaanjoesta
- Myöhemmin nämä oikeudet luovutettiin Turun hiippakunnalle
- Helsingin kaupunki perustettiin Vantaanjokisuuhun vuonna 1550

Onko padon purkamisen taloudellisia hyötyjä arvioitu?

- Ei vielä. Vastaavanlaisista hankkeista on maailmalla hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vastaavan kokoisen Marionin jäätehtaan padon purkamisen taloudelliset hyödyt on arvioitu olevan 9 miljoonaa dollaria paikallisen ympäristöviranomaisen tekemän selvityksen perusteella. Suurimmat taloudelliset hyödyt muodostuvat heidän selvityksen mukaan lisääntyvästä vapaa-ajan kalastuksesta ja vesialueen ulkoilumahdollisuuksien parantumisesta. Lisäksi heidän arvioissaan padon purkaminen lisää jokivarren kiinteistöjen arvoa sekä vähentää tulvavahingoista aiheuttuvia kustannuksia. Lähde: http://www.wcyb.com/news/marion-ice-plant-dam-remo...

Onko Koskelan kaupunginosa saanut nimensä juuri tästä koskesta?

- Vantaan kaupunginmuseon julkaisemassa tutkimuksessa kerrotaan, että Vantaanjoen kosket määrittelivät jo 1400-luvulla paikan nimiä. Koskela, Vanhankaupunginkosken (ent. Helsinginkoski) läntisellä rannalla oleva kylä mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1417. Lähde: http://projects.centralbaltic.eu/images/files/resu...

Onko vastaavista padon purkamisista kokemuksia muualta?

- Yhdysvalloissa purettiin vuonna 2014 yhteensä 72 patoa. Purkamisien vaikutuksena palautettiin yhteensä 1174 kilometriä koskea luonnontilaan. Suomessa vastaavanlainen padon purkaminen suoritettiin esimerkiksi Siuntionjoella, kun Sågarsinkosken kunnostus toteutettiin vuonna 2007. Lähteet: http://www.americanrivers.org/initiative/dams/proj... ja http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Uudenmaan_kalateita/...

Onko vimpa hyvä ruokakala?

- Kyllä. Vimpa on hyvä ruokakala graavattuna. Muuten sen ruotoisuuden takia parasta ohuina fileinä tai hakkeluksena, jolloin se maistuu kaikille kalan ystäville. Vimpa on Baltian maissa arvostettu talouskala. Suomessa 1900-luvun alussa sitä saatiin Satakunnassa hevoskuormittain.

Kuka padon on rakentanut ja miksi?

- Pato on rakennettu Suomen ollessa Venäjän vallan alainen.
- Pato rakennettiin jotta kaupunkiin saatiin rakennettua vesijohto.
- Kertomuksessa Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta vuosilta 1875 - 1878 sanotaan seuraavaa: "Vuonna 1868 kuitenkin pietarilainen kauppaosakas W. A. Abegg maistraatille lähettämässään kirjelmässä sitoutui erinäisin ehdoin rakentamaan herrojen Lekven ja Leijonanckerin ehdotusten mukaisesti suunnitellun vesijohdon ja vastedes käyttämään sitä. Sitten kuin tämä tarjous oli evätty, herra Abegg vuonna 1870 jonkin verran muutetuin ehdoin uudisti tarjouksensa, ja tulos oli, että maistraatti vuonna 1871 kaupungin vanhinten mieltä kuultuaan teki hänen kanssaan toimilupasopimuksen, jonka mukaan herra Abeggille myönnettiin oikeus vesijohdon rakentamiseen Vantaanjoesta kaupunkiin sekä sen kunnossapitämiseen samoin kuin tästä ajankohdasta 75 vuodeksi eteenpäin yksinoikeus veden jakeluun määrätyin ehdoin.Tämän toimiluvan herra Abegg vuonna 1872 maistraatin ja kaupungin vanhinten luvalla siirsi berliiniläiselle toiminimelle Continental Wasserwerks Actien-Gesellschaft Neptunille.", https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/files/20141...

Vastaamattomat kysymykset:

Mitä mieltä Vantaanjoen valuma-alueen kuntalaiset ja kuntapäättäjät ovat padon poistosta?

Onko purusta tehty minkäänlaisia "suunnitelmia"/ laskelmia ennallistamisen onnistumisesta?

Kuinka paljon kilometrin pituinen koski voisi tuottaa kalastuslupamaksuina?

Voiko suvannolla enää lipota jos pato puretaan?

Onko pato kulttuurihistoriallisesti merkittävä?

Voitaisiko kaupunkilaisten maksamat kalaistutukset lopettaa jos pato puretaan?

Voiko Vanhankaupunginkosken kaloja syödä?

Paljonko Vantaanjoen koko valuma-alueella käy kalastajia vuosittain?

Milloin padon alkuperäinen käyttötarkoitus päättyi?

Onko paikalla ollut aikaisemmin patoja?

Onko koskelle mahdollista päästä joukkoliikennevälineillä?

Muuttuisiko padon poiston myötä kaunis Vantaanjoki sellaiseksi ettei se kuivana kautena olisi kuin kapea haiseva puro, jossa lohet eivät viihtyisi?

Ovatko joen latvaosuuksien vesivarat ovat niin vähäiset, etteivät ne pystyisi täyttämään nykymuotoista jokiuomaa padon poiston jälkeen?

Kuivuisiko itähaara jos pato lähtisi?

Helsingin kaupungin lautakunnista 3/3 puoltaa padon poiston ympäristövaikutuksien selvittämistä. Mitä kaikkea pitää selvittää?

Toimituksen poiminnat