*

Alviina Helsinkiläinen valtiotieteilijä (24) analysoi maailmanpolitiikkaa ja ideoi parempaa Suomea.

Guggenheim ei kannata - kolme syytä, miksi

Jos olisin kaupunginvaltuutettu, en äänestäisi 30.11 Guggenheimin puolesta.

1) Guggenheim rahoitettaisiin pääosin julkisella rahalla. Tämä on kestämätöntä, etenkin kun suunnitelma on epärealistinen esimerkiksi kävijämäärätavoitteen osalta.

2) Kaupunkimme taiteeseen ja kulttuuriin panostetaan parhaiten tukemalla sitä. Ei ostamalla kallista, ulkomaista konseptia. Taiteemme kansainvälistyy luovuudella. Mikäli uusia museotiloja kaivataan, ehdotan sellaisten tuomista esimerkiksi Konepajan Brunon kulttuuritiloihin. YLE uutisoi eilen (21.11.2016), että nämä tilat aiotaan antaa rautakauppaketju Bauhausin käyttöön, mikä on herättänyt voimakasta vastustusta. Kaunis ja persoonallinen tila tulisi omistaa taiteelle. Tämä olisi myös taloudellisesti huomattavasti Guggenheimin jättihanketta edullisempaa.

3) Esimerkiksi lastensuojelun rahoitus, homekoulujen korjaaminen ja terveyskeskusjonojen purkaminen ovat paljon Guggenheimiä parempia verotulojen sijoituskohteita.

Toivon, että valtuutetut tarkastelevat vielä kerran järkiargumentteja ja sydäntään, ja Guggenheimin jo nyt liian pitkäksi venynyt tie päättyy tähän.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

19Suosittele

19 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (67 kommenttia)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Järkevä näkemys. Mutta järki on jo tämän päätöksen osalta karannnut tavoittamattomiin. Lobbareiden riemuvoitto ja samalla päättäjien tyhmyyden ylistys.

Kyseessä on amerikkalaisten rahasampo, jota ajetaan sisään utopistisilla tuottolaskelmilla ja alimitoitetuilla kustanusarvioilla. Hanke tulee vielä kaatumaan veronmaksajien niskaan.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Helsingin kuntapäättäjän dilemma: Vain 80 milj.€ julkista rahoitusta päälle tai yksityinen lahjoitusraha #guggenheim|iin jää käyttämättä.

Uskaltaako jättää ilmaista rahaa pöydälle?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Mitkä tuottolaskelmat ovat "utopisia"?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Pääsylipputuloja koskevat laskelmat.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Jos oletetaan että Guggenheimin aukioloajat olisi samat kuin Kiasman se olisi kiinni kuutena pyhänä vuodessa. Itsenäisyyspäivä, joulupyhät ja uudenvuodenaatto. Aukiolotunteja pyöreästi 8 jokaisena viikonpäivänä.
Laskelmat perustuvat 550.000 kävijään vuodessa eli 1532 kävijää joka päivä 359 päivänä vuodessa. Joka 18 sekunti, aukiolotuntien aikana, pitäisi myydä lippu jotta tuo kävijämäärä toteutuisi. Kuinka monta ostavat lippunsa nettimyynnin kautta tai ryhmissä emme tiedä vielä mutta aikamoinen kuhina kassoilla pitää käydä joka tapauksessa.

Kansallismuseon museokohteissa, yhdeksässä museossa ja kahdessa linnassa, kävi viime vuonna yli 610 806 kävijää. Lukuun on laskettu niin näyttelykävijät, tapahtumiin osallistuneet kuin kokousvieraatkin. Kokonaiskävijämäärään on nyt laskettu mukaan myös tapahtumia, joissa Kansallismuseon tilat ovat toimineet suuren tapahtuman näyttämönä.
Kansallismuseo toimii valtakunnallisena kulttuurihistorian museona, johon kuuluu päämuseon lisäksi 11 muuta museota, muun muassa Kulttuurien museo, Suomen merimuseo Kotkassa, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Hvitträsk, Hämeen linna, Olavinlinna sekä Louhisaaren, Urajärven ja Alikartanon kartanomuseot.

Museokohtaiset kävijämäärät 30.12.2015
Ateneumin taidemuseo 262 959
Nykytaiteenmuseo Kiasma 235 085
Sinebrychoffin taidemuseo 33 948

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #64

Selvää tekstiä. Nyt siis odotetaan Guggenheimin ihmettä. Kun nojataan unelmiin, järkipuhe ei mene läpi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #64

lipputuotteet ovat sivuelementi julkiselle investoinmille. Guggenheim tuottaa verotuloja 7 miljoonaa vuodessa:

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/459002-gu...

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #67

Ari Lahden "uutisia"... Kaverilla on oma lehmä ojassa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Jos sen museon päälle rakennetaan 15 -kerrosta asuintilaa, niin varmasti kannattaa.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#.1. Olen samaa mieltä PP. Etenkin kun analyysin esittää laskentatoimen professori eikä mikään mutu-mutu-asiantuntija. "Hanke tulee vielä kaatumaan veronmaksajien niskaan." Ja moni muukin täälläpäin on samaa mieltä hankkeesta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto
Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #30

Hohhoijaa. Julkisia investointeja ei voi käsitellä yritysinvestointien työkaluilla.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #68

Kyllä sitä vaan nykyisin tehdään. Muun muassa postin osalta, ja monen muun.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Bloggaaja kirjoittaa: Esimerkiksi lastensuojelun rahoitus, homekoulujen korjaaminen ja terveyskeskusjonojen purkaminen ovat paljon Guggenheimiä parempia verotulojen sijoituskohteita.

Ovat hyviä sijoituskohteita, totta. Ehkä hakisin vertailukohtaa kuitenkin mieluummin rakennusprojekteista, joissa on matkailullinen ulottuvuus.

Jos olisin helsinkiläinen, olisin älähtänyt ehkä enemmän varsin erikoisen, jopa suuruudenhullun, näköisestä projektista nimeltä Kruunusillat. Sen projektin hinta menee 350 miljoonan euron tuolle puolen, eli yli nelinkertaiseksi verrattuna Helsingin kaupungille kaavailtuun 80 miljoonan euron Guggenheim-osuuteen.

Juttua Kruunusilloista:
http://yle.fi/uutiset/3-8674550
http://www.hs.fi/kaupunki/a1472708045119

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Kruunusillat vs. Guggenheim; (tällä kertaa) samaa mieltä Huuskon kaa! :)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Kruunusilloista olen samaa mieltä. Mutta ei yksi tyhmyys sen enempää oikeuta kuin kumoakaan toista vaan tuloksena on kaksi tyhmyyttä ja molempien yhteenlasketut kustannukset.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tamperelaisena kiinnittäisin huomiota siihen, että tietääkseni Finavia ei rahoita Kruunusiltoja, mitä lienevätkään.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Jos kansa vastustaa G-museota enemmän, kuin Kruununsiltoja, siitäkin huolimatta, että sillat tulevat oletettavasti huomattavasti kalliimmaksi, osoittaa selkeästi sen, kuinka typerä hanke G-museo on.

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Kerrankin Markku Huusko olen kanssasi samaa mieltä jos keskustelemme Kruunu-sillasta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Olet täysin pihalla:

1) Et ymmörrä mikä ero on yritysten investoinneilla ja julkisilla investoinneilla.

2) Taloudellisuus on muuta kuin luulet sen olevan, unohdat epäsuorat hyödyt ja että taidelaitokset hyödyttävät toisiaan.

3) Guggenheim tuottaa verotuloja kun investointi maksettu, ikuisesti.

Lue tuo säätiön muistio jotta pääset eroon pahimmista harhoistasi ...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Helsinki on liikenteen solmukohta, Bilbao ei. Mutta:

Guggenheim on investointi. Se maksaa itsensä nopeasti epäsuorina tuottoina ja tuottaa ikuisesti.

"Museo on kerryttänyt Espanjan bruttokansantuotetta yli 3 miljardia euroa ja verotuloja 500 miljoonaa. Runsaassa kolmessa vuodessa museoon investointi maksoi itsensä."

"Guggenheim-säätiön ohjauksessa Bilbaoon on hankittu oma pysyvä kokoelma, jo yli 120 teosta, mukana muun muassa Andy Warholin, Mark Rothkon ja Anselm Kieferin töitä. Ja samaan aikaan myös nimekkäiden espanjalaisten taiteilijoiden teoksia." Yle uutiset

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Niinpä, Helsingillä on sijaintietunsa idästä tulevan kaukomatkalaisten näkökulmasta. Bilbao on todella hankalan lentomatkan päässä, ja lentokenttä vaatimaton verrattuna Helsinki-Vantaaseen.

Lisäksi, ilman Bilbaon Guggenheimia, en esimerkiksi minä olisi törmännyt kovin herkästi baskitaiteeseen. Nyt on sitäkin koettu. https://www.guggenheim.org/artwork/site/guggenheim...

Käyttäjän pekkaopollanen kuva
Pekka Olavi Pöllänen

Karo Kankus kertoi, ettei köyhillä ole varaa käydä ko paikassa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Höpsistä Lauri! Kävijämääriä ei minun mielestäni voi verrata keskenään. Espanjassa käy muistaakseni yli 40 miljoonaa turistia vuodessa ja mitäs meillä? Ei yksi hienokaan rakennus saa mitään ryntäystä aikaan tänne kylmään pohjolaan yhden taidemuseon tähden. Tunnettujen taiteilijoiden töitä saadaan tänne kyllä ilman Guggenheimiakin, kuten on jo monena vuotena sekin hienous jo monta kertaa nähty.

Optimistinen luonne on tietysti hyvä piirre ihmisessä, mutta jos siinäkin on liian nopeasti turhan yksisilmäinen ja tiukkapipoinen, niin ei näe enää muita vaihtoehtoja kuin sen yhden ainoan tien. Meillä on onneksi lukuisia omiakin vaihtoehtoja kasvattaa Helsingin kulttuuritarjontaa myöskin ilman Guggenheimia!

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Höpöt. Katsopa Espanjan kartta ja mieti mitä pääosa turisteista hakee. Bilbaosta tuli UUSI kohde.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #22

Jospa todella katsoisit sitä karttaa, niin huomaisit San Sebastianista Riojan vinialueen kautta Santiago de Compostelaan kulkevan reitin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #26

Juuri näin. Nehän vetävät turisteja ja siinä samalla sitten osa piipahtaa Guggenheimissa.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"tuottaa ikuisesti."

No nyt on kovat argumentit pöydällä : D Kyllä meille pitää tänne Espooseenkin saada pari tuollaista ikiliikkujaa.

Marko Parkkola

Tampereella on tapana rakentaa joko jonkin päälle (rautatie) tai alle (tunneli). Tästä sain idean.

Helsinki ei ole solmukohta, vaan Helsinki-Vantaa on. Lentokentän päälle ei voi rakentaa toki, mutta sen alle voi. Guggenheimin voisi haudata lentokentän alle, jolloin matkustajat pääsisivät lähes suoraan koneista ihmettelemään Guggenheimin taidetta.

Kävin muuten Prahassa Warholin näyttelyssä. Ei ollut Guggenheimia siellä. Jännä juttu.

Käyttäjän JormaHelenius kuva
Jorma Helenius

Kerrotko kuika kävi kulttuuri kaupunki Berliinin Guggenheim museolle. Suljettiin kannattamattomana.Miksi et siihen vertaa- olisi paljon relevantimpi kohde. Berliini lienee kuitenkin tavoitettavampi ja monipuolisempi tarjonnaltaan, joten miksi Helsinki vetäisi, jos Berliini ei.
Bilbaossa on vahakaupunki kahviloineen , katuelämää, paljon hyvää julkista taidetta, omaleimaista baskikulttuuria ja mikä parasta etelän läpöä ja aurinkoa. Bielbaon eväillä ei kannata kuvitella, että Helsinkiin tulee samaa vaikutusta. Erikoista hankkeen vetovoimasta puhuttaessa on se, että kukaan ei ole edes kertonut mitä näyttelysisältö oikeasti on. Ei musta laatikkokasa rakennus yksin vedä. Kävijämäärien vertaaminen maapallon toisellapuolella oleviin täysin erilaisissa oloissa oleviin museoihin on on kestämätönä utopiaa.Vähän kuin vertaisi loskaista lumikasaa etelän aurinkorantaan. Katsoin Bilbaon esittely videon ja suosittelen sinullekkin, pikkuisen on eri meininki kuin Helsingissä. On myös liikkunut tietoja, jonka mukaan Guggenheimin Euroopan kuvataiteen monopoli olisi Bilbaossa...jos tieto pitää paikkansa, kertoo se mahdoliisuuksien olevan mahdottomia.
Missä on päättäjien henkilökohtainen vastuu?
Helsinkiin ei voi palkata tarpeeksi asemakaavottajia ja ja rakennusvalvonnan väkeä asuntopulaa helpottamaan, ja sitten löytyy rahaa 100 miljoonaa harvojen huviin ja ikuisiin kuluihin
Hyvä ja aiheellinen oli kysymys, että mitä kalliilla rakennuskasalla tehdään jos hanke on fiasko?? Puoltajat , kertokaa mikä on "museon" luvattu sisältö , joka vetää 500000 kävijää vuodessa...ei ole oikein selvinnyt. Kovasti vakuutellaan, että turisteja tulee, mutta mitä he tulisivat katsomaan... sitä kullattua vessanpönttöä. New Yorkissa näkee kaiken sen, tuskin tarvitsee Helsinkiin tulla.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Tottakai Helsinkiläisten pitää saada oma guggeli, sehän on ihan heidän päättäjiensä asia.

Muistakaa vaan sitten kun kustannukset karkaavat ja yksityisiä rahoittajia vetäytyy, mikä itku alkaa kun valtiolta kädet ristissä pyydetään rahaa.

No onneksi Helsingillä on varaa nostaa veroprosenttia, koska niinkuin Gröhn asiantuntevasti sanoo, tämä on ikuinen rahasampo. :)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Momentum oli arkkitehtikilpailussa. Kun suunnitelma on tehty, hanke menee läpi. Suomi ei petä!

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Just noinTuomo! Kun on kerran alettu ja päätä jo valmiiksi seinään hakattu, niin jatketaan vaan sisulla eteenpäin, kun suomalainen ei ikinä anna periksi:)

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Potemkin kulisseja on ennenkin rakennettu. "ME hyödytään siitä"-tyyliin. Eli mallit-Stuppelo et Käteinen.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Kaupunginhallituksessa vihreät olivat pääosin Guggenheimin puolella. Siksi hanke etenee 8-7.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Poliittisia pisteitä keräilet, mutta tällä kertää hyvin perustein. Ilman Ritva Viljasen sinnikästä hakkeen eteenpäin ajamista perustasi olisi kyllä vahvempi.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Kannattajat maksakoot kaikki viulut ja riskit. Kyllä sitten. EI julkisista verovaroista ja rahoituslähteistä.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Saatan vielä äänestää vihreitä jos kaatavat Guggelin ja suurmoskeijan.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Saatan vielä äänestää vihreitä jos kaatavat Guggelin ja suurmoskeijan.

Jari, #Guggenheim|in saattavat vielä kaataa, mutta kiinteistöasioista vastaava vihreä apulaiskaupunginjohtaja ajaa #suurmoskeija|a henkeen ja vereen. Ja vieläpä lahjoittaa Helsingin arvokkaimman merenrantatontin sille.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Joo, näin itsekin oletan, siksi uskalsin antaa tuon lupauksen.

Luottoni vihreisiin on pääosin mennyttä; Realismi on kaikonnut ja unelmointi tullut tilalle. Olenkin jo suunnannut katseeni kohti piraatteja ja liberaaleja.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Toi hanke kuolee valtuustoon, Hesarin mukaan.

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Tampereella purettiin pari vuosikymmentä sitten ratikat pois kannattamattomina ja nyt ollaan innosta hihkuen rakentamassa ratikkalinjoja uudestaan vaikka loppulasku kattaisikin ainakin neljä guggenheimia kokonaisuudessaan.

Suomalaisten tunnuspiirre tuntuu olevan että kun jostain innostutaan niin se on pakko saada tarvi tai ei.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Tampereella purettiin pari vuosikymmentä sitten ratikat pois kannattamattomina ja nyt ...

Uutta tietoa, koska purettiin?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Heh joo. Ei ole ollut ratikoita Tampereella koskaan. Viimeiset trollikat kulkivat vuonna 1976. Tulevaisuudessa on sekä ratikoita että sähköbusseja.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

US:n blogit, valtakunnan luotettavin media!

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Tuomas Heikkilä,
valtakunnan tietoviisas. Luettele ne neljä Suomen paikkakuntaa, joissa on tai on ollut raitiovaunuliikenne. (Vihje: Yksikään niistä ei ole Tampere.)

Käyttäjän JyrkiKaarttinen kuva
Jyrki Kaarttinen

Guggenheimin kohdalla se menee niin, että voitot kuuluvat yksityisille sijoittajille, mutta tappiot maksaa veronmaksaja.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Olet täysin pihalla:

"Museo Bilbaossa on kerryttänyt Espanjan bruttokansantuotetta yli 3 miljardia euroa ja verotuloja 500 miljoonaa. Runsaassa kolmessa vuodessa museoon investointi maksoi itsensä."

"Guggenheim-säätiön ohjauksessa Bilbaoon on hankittu oma pysyvä kokoelma, jo yli 120 teosta, mukana muun muassa Andy Warholin, Mark Rothkon ja Anselm Kieferin töitä. Ja samaan aikaan myös nimekkäiden espanjalaisten taiteilijoiden teoksia." Yle uutiset

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Mitä Guggenheim-säätiö hyötyisi rahallisesti sijoittumalla Helsinkiin ?

Asiaa tulisi tarkastella myös tältä osin mukaan lukien hankkeen riskien vastuiden osin - siis jos hanke osoittautuu " kupruksi ", mistä lompakosta vastuut lopulta katetaan ?

Nythän on puhuttu vain arvioiduista rakennuskustannuksista ( eri todellisten ) ja ylläpidon menoista arvioiden museolle n. 500.000 kävijän määrällä kalliine pääsylippuineen unohtaen kokonaan hankkeeseen liittyvän epäonnistumisen suuren mahdollisuuden.

Nähtävästi kuprun mahdollisuutta ei ole huomiotu tähän astisissa sopimusteksteissä lainkaan tai jos on, niin riskit ovat jäämässä kokonaan suomalaiselle veronmaksajille toiminnan epäonnistumisen sanktioina.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #44
Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #45

Bilbao on ollut tuloksekas, mutta muut hankkeet ovatkin sitten olleet kupruja. Ei ole siis tavatonta suhtautua varauksella Helsingin hankkeeseen ja sen mahdollisiin seuraamuuksiin.

Eipä nämä kylläkään minun murheita ole, mutta kunhan vain totsen asian tältäkin osin.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson Vastaus kommenttiin #45

Olisin kuvitellut että Skepsiksen entinen puheenjohtaja osaisi argumentoida hiukan paremmin kuin kommetoimalla "onpa sinulla murheet". Mielestäni on ihan aiheellista ottaa huomioon etteivät rakennuskustannukset pysy budjetin raameissa. Bilbaon museon arvioitu kustannus oli $ 120 miljoonaa mutta paisui $ 230 miljoonaan.

Notwithstanding its architectural merit, the Guggenheim Museum Bilbao was – in the end – a highly-risky cultural infrastructure project. The project’s initial budget of USD 120 million was blown out to USD 230 million. And financing for this kind of project was only possible in the first place because Bilbao Ria 2000 (the strategic advisory board responsible for the urban regeneration of Bilbao) was able to rezone with little consultation any land parcel at its discretion. These land parcels were then sold off in large packets to private developers for substantial profit.

http://www.woodsbagot.com/blog/the-bilbao-effect-i...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #44

Riskien arviointi on tervettä suhtautumista tähänkin hankkeeseen.Ehkä riskinarviointeja muihinkin kalliiksi tulleisiin hankkeisiin on jäänyt tekemättä.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Miksi Grön puhuu pelkästään Bilbaosta? Miksei kokonaisuudesta, hänelle eivät Guggenheimin epäonnistumiset merkitse mitään. Jos oikein olen lukenut, niin epäonnistumisia ja lopettamisia liittyy moniin Guggenheimin hankkeisiin.
Kovin epärealistisilta näin maalaisesta tuntuvat ennusteet? Toiveunilta oikeastaan!

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #46

Alkeisopetusta niille, jotka puhuvat vain lipputuloista eivätkä ymmärrä mitä eroa on yritysten investoinneilla ja toisaalta yhteiskunnallisilla investoinneilla.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #47

Ero on se, että yritykset investoivat omalla rahallaan ja tulosvastuullisesti. Yhteiskunta investoi muiden rahoilla ilman tulosvastuuta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #52

Olet pihalla. Epäsuorat yhteiskunnalliset hyödyt ovat merkittäviä ja jatkuvat käytännöllisesti katsoen ikuisesti.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #47

Gröhn, kuten ketjun avaaja totesi, yhteiskullallisiakin investoineja täytyy arvioida verraten sitä kustannuksiltaan ja hyödyiltään muihin yhteiskunnallisiin investointeihin - tässä tapauksessa kulttuurin saralla.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Moni suhtautuu myönteisesti Guggenheim-hankkeeseen, mutta ei ole kuitenkaan kantamassa siitä vieraspaikkakuntalaisena mitään taloudellista vastuuta. Se ei kohdistu omaan ”lompakkoon.” Minusta se ei ole nyt ihan oikein. Hankkeen taloudellisen vastuun ja mahdolliset tappiot kantaa helsinkiläinen veronmaksaja viime kädessä. Hän maksaa kunnallisveronsa Helsinkiin. Tässä ei olla rajoittamassa sananvapautta, mutta on kohtuullista, että tämä asia tuodaan esille. Valtio ei ole mukana tässä hankkeessa.
Vertauksen vuoksi on todettava, että länsimetrohankkeessa maksajina ovat helsinkiläiset ja espoolaiset veronmaksajat loppupeleissä. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi länsimetrohankeen hinnalla 452 miljoonaa euroa vuonna 2006. Viimeisin tieto kokonaiskustannuksista on 1186 miljoonaa euroa, joten hinta on noussut alkuperäisestä 162,3 %. Mielipuolinen luku.

Guggenheim-suunnitelma lukuina: 12 437 neliömetriä rakennuspinta-alaa, 4 168 neliömetriä näyttelypinta-alaa, 9 näyttelyhallia sekä 46 metriä korkea torni (Hesari 25.6.2015). Suuruuden hulluutta.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Guggenheim hanketta kannattavat myös sellaiset pääomatulojen saajat, jotka eivät maksa Helsinkiin kunnallisveroja, vaikka täällä asuvatkin. Näin heidän ei tarvitse osallistua kuluihin. Näinhän on mahdollista haluta kaikenlaisia toimia yhteiskunnan varoin myös.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kiasman pinta-ala on 12000 m2. Bilbaon pinta-ala on lähes kolmikertainen:

The museum is seamlessly integrated into the urban context, unfolding its interconnecting shapes of stone, glass and titanium on a 32,500-square-meter (350,000 sq ft) site along the Nervión River in the old industrial heart of the city; while modest from street level, it is most impressive when viewed from the river.[15]

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ketkäs siellä KH:ssa äänestivät puolesta, ketkä vastaan, kuka toimi esittelijänä ja miten puoluekuri juntataan läpi 30.11.2016 KV:ssa?
Miksi Guggista halutaan, mihin sitä Suomessa/Hesassa luullaan tarvittavan ja kuka vastaa talouslaskelmien pitävyydestä?
Mihin Kiasmaa, EMO:a, Amosia, eri gallerioita ja julkisia näyttelytiloja yms. aiotaan käyttää ja miten rahoittaa?

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

Tässä kannattaa muistaa miten kävi Vantaalaisille kuntapäättäjille.

http://yle.fi/uutiset/3-6401860

Kun kirstun pohja näkyy ja lakisääteiset palveluvelvoitteet ovat prioriteettilistalla ylempänä on kiusaus lähteä säästämään tarpeettomaksi koetuista kuluista.

En tiedä millä keinoin Vantaa on saatu Oopperan maksumieheksi (summat eivät ole aivan pieniä). Pitäisi varmasti katsoa minkälainen "konsulttipaperi" asiasta oli toimitettu.

Luulen, että siellä puhutaan suuria "miten lentoliikenne vilkastuu merkittävästi uuden Ooperatalon myötä" jne.

Jotkut uskovat joulupukkiin, tonttuihin ja maahisiin. Ei siinä mitään pahaa, mutta pidän näitä ihmisiä naivisteina.

Erityisesti kokoomuslaiset politiikot uskovat sokeasti kokoomustaustaisen konsulttiyhtion "kertomuksiin". Pidän heitä myös edesvastuuttomina naivisteina.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

HS. soitti valtuutetuille: Guggenheim on suurissa vaikeuksissa Helsingin valtuustossa:

http://www.hs.fi/kaupunki/a1479790888718

Toimituksen poiminnat