Alviina Helsinkiläinen valtiotieteilijä ja kaupunginvaltuutettu ideoi parempaa Suomea.

Valtuustovuosi 2017: mitä saimme aikaan? 7+7

  • Valtuustovuosi 2017: mitä saimme aikaan? 7+7

Riemukasta alkanutta vuotta 2018 kaikille!

Vuosi 2017 oli itselleni tapahtumarikas. Tulin valituksi Helsingin kaupunginvaltuustoon, ja syksyllä aloitin sitä myöten myös HSL:n hallituksen jäsenenä, Helsingin tarkastuslautakunnan jäsenenä ja Helsingin tasa-arvotoimikunnan puheenjohtajana.

Otan äänestäjien suuren luottamuksen vakavasti, ja olen paiskinut töitä sen mukaisesti - vaikka kiireisenä on pitänyt valtuuston lisäksi työ eduskunnassa Haaviston avustajana. Onneksi työ ei ole ollut turhaa, ja olemme saaneet paljon asioita aikaan valtuustossa ja lautakunnissa. Kiitän äänestäjien lisäksi kaikkia kollegoita yli puoluerajojen hienosta yhteistyöstä. Tässä muutamia poimintoja, joiden myötä Helsinki on parempi kaupunki tulevina vuosina.

 

Koteja, raiteita ja esteettömyyttä

 

 

  1. Lisää asuntoja Helsinkiin. Uusia asuntoja kaavoitetaan yhteensä 582 000 kerrosneliömetriä.

  2. Samalla luontoalueita suojellaan, ja yleiskaavan toteuttamisohjelmassa on mukana viherkerroin.

  3. Pyöräilyyn käytettävät investointirahat kaksinkertaistetaan tulevien kolmen vuoden aikana. Hämeentien pyöräkaistat ja joukkoliikennekatu etenevät.

  4. Helsinki on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035.

  5. Lisää raiteita Helsinkiin. Strategiassa ja suunnittelussa edistetään pikaratikoita esimerkiksi Vihdintielle, Tuusulanväylälle ja Malmille, poikittaisliikennettä parantavaa Tiederatikkaa ja Kalasataman raitiotietä.

  6. HSL:n hallitus ei korottanut lippujen hintoja vuodelle 2018 ensimmäistä kertaa vuosiin. Sen sijaan joukkoliikenteen matkalippujen yömaksu poistuu, mobiililipun hinta halpenee merkittävästi, ja koululaisryhmien maksutonta matkustamista selvitetään.

  7. HSL:n hallitus päätti myöntää näkövammaisille ja avustajille vapaan matkustusoikeuden.

 

Hyvinvointi ja tasa-arvo

 

  1. Kaupungin strategiaan on kirjattu tasa-arvohanke tälle valtuustokaudelle.

  2. Budjetissa valtuusto lisärahoitti esimerkiksi nuorten mielenterveyspalveluita, kouluterveydenhoitajia ja lääkäreitä peruskouluihin ja ammattikouluihin ja psykologeja perheneuvoloihin.

  3. Lastensuojelun rahoitusta ja rahoitusta nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn lisättiin.

  4. Helsinki hyväksyi paperittomien ihmisten välttämättömien terveyspalveluiden tarjoamisen ja hätämajoituksen toteuttamisen talvelle.

  5. Terveyskeskusten ja neuvoloiden aukioloaikaa laajennettiin Vuosaaressa ja Itäkadun perhekeskuksessa iltoihin (klo 7-20).

  6. Subjektiivinen päivähoito-oikeus ja pienemmät ryhmäkoot säilyvät. Maksuton varhaiskasvatus alkaa 5-vuotiaista. Vieraan kielen opetus alkaa ensimmäisellä luokalla kaikissa kaupungin kouluissa. Vegaaniruoka tulee valinnaiseksi kaikkiin kaupungin päiväkoteihin.

  7. Liikuntapaikat saivat lisää investointirahaa. Koulujen liikuntatiloja avataan lisää omavalvonnalla seurojen käyttöön. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on harrastustakuu.


Tässä on vain palanen hienoista muutoksista, ja paljon uutta on jo vireillä. Odotan innolla valtuustotyön jatkamista ja tulevia haasteita. Intohimoni on viedä ihmisten hyviä ajatuksia eteenpäin. Minkälaisia muutoksia sinä haluaisit nähdä Helsingissä vuonna 2018 - ja sen jälkeen?

Suuret kiitokset tuestanne ja ajatuksistanne. Maailma muuttuu, kun sitä muutetaan!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Siis Hesan menot kasvoivat taas ihan kivasti..
Mistä rahat?

T:3-kehän ulkopuolella asuva..

Käyttäjän MarjattaLaiho kuva
Marjatta Laiho

Yksikään kaupungin rakentama asunto ei maksa mitään. Ne kaikki rakennetaan – kuten yleensäkin asunnot – lainarahalla. Asukkaiden vuokrissa peritään lainanlyhennykset vähitellen pois. Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka) tasaa vuokrat niin, etteivät velattomienkaan taloyhtiöiden asukkaat pääse maksamasta yhteisvastuullisesti uusien asuntojen rakentamista.

Luontoaarteitaan Helsinki ei suojele ollenkaan markkinataloudellisesti järkevästi. On esimerkiksi päätetty aikaisemmassa valtuustossa tuhota Meri-Rastilan rantametsän litorinakautista kivimuodostelmaa ympäröivä mahtava metsämäki rakentamalla vain rikkaimpien saavutettavissa oleva asuinalue kivikasan ympärille. Matkailijat voisivat pistäytyä hotelleistaan nopeasti muutaman minuutin päässä metroasemasta kokemassa todellisen aidon metsän rauhan, koska puiden takaa ei edes liikenteen melu kuulu, vaikka ostari näkyy seuraavasta polun mutkasta. Samoin Vartiosaaren upea luontopolku vetäisi kaukoitäläistä väkeä, kun sitä vain mainostettaisiin. Kukaan ei ole kiinnostunut ramppaamaan saaren reunoja kiertävää "säilytettävää" kävelytietä, kun ratikat huristelevat vieressä kerrostalojen keskellä. Nyt olisi viimeiset hetket tehdä kokonaisarvio pääkaupunkiseudulla säilytettävistä luontokokonaisuuksista, muiden muassa Helsingin "vihersormista", jotka ojentuvat vielä melko yhtenäisinä eri suuntiin. Kun kaupunki kasvaa, tulee jatkuvasti tärkeämmäksi ihmisten hyvinvoinnille, että lähellä on riittävän laajoja luontoalueita.

Asuntojen rakentaminen ja olemassa olevan kaupunkiluonnon suojelu eivät ole läheskään riittäviä. Toivottavasti nykyinen valtuusto korjaa aiemmin tehtyjä fataaleja virhepäätöksiä. Alviinan mainitsemat muutkin parannukset ihmiselämään edistävät terveyttä ja toiminnallisuutta. Siitä ei kilise kolikoita suoraan kaupungin kassaan, mutta kerrannaisvaikutuksineen kaikki, mikä luo turvallisuudentunnetta ja kohottaa tavallisten asukkaiden omanarvontuntoa, tuo samalla taloudellista kukoistusta. Kustannustehokkuus ilmenee aina kaukonäköisen inhimillisyyden piirissä – tai se aiheuttaakin vastoin tarkoitustaan rankkoja kustannuksia.

Hannu Töyri

Ei Helsinkiin kannata rakentaa vaan Helsingin seudulle. Espoossa, Vantaalla ja kehyskunnissa on tilaa.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Yritätte irtaantua Fennosta, mikä on ehkä vuosituhannen paras anti-ympäristöteko. 9twh/a vähäpäästöistä voi kadota Suomesta ja sen korvaaminen vähäpäästöisesti on liki mahdotonta.

Vanhankaupunginkosken pato jää paikalleen ja alue maisemoidaan. Padon säolyttäminen ei ole mikään ympäristöteko sekään.

Raideliikenne tulee käyttämään vesivoimaa. Ei mitään ekologista matkustamista siis.

Ette ole pystyneet pysäyttämään Helenin hiilivoimaloiden muutosta pellettivoimaloiksi, koska teidän ideahan se oli. Nyt kun EU päättää, että pelletit ei ole hiilineutraali, niin Helsinkikään ei ole hiilineutraali. Onnea.

Valtuusto on ollut ympäristölle kuin Bangladeshin hallitus. Jopa kiinalaiset osaa tämän paremmin. Hävetkää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset