Alviina Helsinkiläinen valtiotieteilijä ja kaupunginvaltuutettu ideoi parempaa Suomea.

Sijoitetaan kouluihin, terveyspalveluihin ja pienituloisten palkkoihin

  •  Sijoitetaan kouluihin, terveyspalveluihin ja pienituloisten palkkoihin

Talousarvio 2019: Sijoitetaan kouluihin, terveyspalveluihin ja pienituloisten palkkoihin

Usein mietin niitä ääniä, jotka jäävät valtuustosalissa kuulematta. Yritin nostaa niitä esiin talousarvion lähetekeskustelussa Helsingin valtuustossa 11.4.2018. Tässä puheeni:

“Arvoisa puheenjohtaja, arvon valtuutetut ja kuulijat,

Valtuustokautta on pian takana yksi vuosi. Tänä aikana ainakin on selvinnyt, että tässä salissa on paljon idearikkaita, fiksuja ihmisiä. Mutta toistuvasti mietin niitä ääniä, jotka eivät täällä kuulu. Päätöksentekijäthän ovat usein paremmin toimeen tulevia helsinkiläisiä, meitä, jotka olemme voineet käyttää energiaamme ja aikaamme vaikuttamiseen.

Joskus pelkään, että olemme sokeita. Että panostamme lähinnä jo valmiiksi hyvinvoiviin helsinkiläisiin. Moni tässä salissa on ehdottanut lisää veronalennuksia. Hyvin toimeentulevalle veronalennus voi olla iloinen asia, eikä sitä tule väheksyä. Täytyy kuitenkin muistaa, että saman rahan voi käyttää palveluihin, jotka ovat monen hengelle ja terveydelle välttämättömiä.

Ehkä unohdamme sen lastentarhanopettajan, jolla on hädintuskin varaa vuokraan. Sen transsukupuolisen nuoren, joka ei saa tarvitsemaansa psykologista tukea. Lukiolaisen isän, jonka täytyy edelleen valita lapsensa koulukirjojen ja ruoan väliltä. Päihderiippuvaisen, joka jonottaa leipäjonossa.

Nämä tarinat helsinkiläisten oikeaa arkea valtuustosalimme ulkopuolella. Sitä arkea voimme parantaa hyvällä taloudenpidolla, ja ihmisten hyvinvointiin investoimalla. Tässä muutamia asioita, joita tulisi mielestäni huomioida vuoden 2019 talousarvioehdotusta valmistellessa.
 

Laitetaan rahaa kouluihin, terveyspalveluihin, pienituloisten palkkoihin ja ympäristöön. Sosiaalityöntekijöiden ja varhaiskasvattajien palkkojen tasokorotukset tulisi toteuttaa. Homekoulut täytyy korjata, ja nuorisotilat rakentaa ja kunnostaa viihtyisiksi myös lähiöissä. Kaikille on varmistettava koti ja ruokaa. Myös heille, jotka eivät edes jaksa sen puolesta taistella. Siihen meillä on pakko olla rahaa.


Moni fyysisen terveyden ja mielenterveyden ongelma saa alkunsa jo kodissa tai kouluympäristössä. Helsingissä yhtä koulupsykologia kohden on 350 oppilasta.  Järkyttävä määrä. Jos mitoitusta tarkistettaisiin, voisimme vähentää syrjäytymistä. Nuorten suhteen myös liikunnan on moni täällä maininnut. Siksi toivonkin, että esimerkiksi NYT-liikunta, jossa ollaan ilmeisesti asettamassa maksuja nuorille, pidettäisiin maksuttomana matalan kynnyksen palveluna.

Perheiden täytyy saada apua ilman häpeää ja stigmaa avun tarvitsemisesta. Moni ei jaksa. Esitän neuvolapsykologien määrän lisäämistä siten, että jokaisessa neuvolassa on käytössä psykologin palveluita. Jokaisella tuoreella vanhemmalla tulisi olla helppo pääsy erillisellä vastaanotolle psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseksi.

Hyvinvointivaikutuksia on monilla asioilla meluesteiden rakentamisesta kulttuurin tukemiseen. Toivon todella, että harkitsemme tätä, emmekä pelkästään verojen alentamista. Hyvin toimeentulevalle palkansaajalle pienellä rahalla voidaan saada koko yhteisön tasolla suuria vaikutuksia.”
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset