Alviina Helsinkiläinen valtiotieteilijä ja kaupunginvaltuutettu ideoi parempaa Suomea.

Ilmastometsitys

Sansibarin peltometsäviljelystä mallia Afrikan ilmastometsityksiin

Tansaniassa, Sansibarin osavaltiossa toteutettiin kaudella 1980-1997 yksi Suomen kehitysavun pitkäaikaisimpia hankkeita. Kahdenvälisissä metsähankkeissa se jäänee historian ykköseksi.

Sansibarin kaksi pääsaarta Unguja ja Pemba ovat tyypillisesti koralliriutoista peräisin olevia karuja maita. Niillä kasvoi alun perin Intian Valtameren lajirikkaita saaristometsiä. Kun asutus ja maanviljely etenivät myös puulajien kirjo muuttui.

Sansibarin 18-vuotisen metsähankkeen lopussa pääsaarilla inventoitiin kaikki maa-alueiden puut. Metsälaskennan oppi vietiin Suomesta.

Saharan Vihreä muuri tarvitsee ilmastometsityksen lisäpontta

Saharan etelärajan eli Sahelin vyöhykkeen valtiot päättivät vuonna 2005 luoda yhteistoimin 15 kilometriä leveän ja lähes 8 000 kilometriä pitkän metsä- ja kasvillisuusvyöhykkeen torjumaan aavikoitumista. Vyöhykkeelle annettiin nimeksi Saharan Vihreä muuri tai Afrikan vihreä muuri.

Vihreän muurin on määrä ulottua Senegalin Dakarista lännessä Afrikan sarven Djiboutiin idässä. Mukana ovat Saharan eteläpuolisen Sahelin alueen valtiot Senegal, Mauritania, Mali, Burkina Faso, Niger, Nigeria, Tshad, Sudan, Eritrea, Etiopia ja Djibouti.

Saharan metsien hukkakaura valmiina ilmastometsityksiin

Afrikan tulevasta ilmastometsityksestä tiedetään jo paljon, niin savannimetsien oloissa, Sahelin vyöhykkeellä kuin Saharan kuivilla alueillakin. Noin 100 vuotta on testattu viljelyyn sopivia puulajeja, niiden metsänhoitoa ja sittemmin peltometsäviljelyä. Myös paikallisten asukkaiden, pienviljelijöiden ja muiden kyläläisten tuntemuksista metsänviljelyyn on kokemusta.

Metsänviljelyn yllätyksiin on silti syytä varautua. Hyvä esimerkki on meskiittipuun (Prosopis juliflora) tarina Sudanissa.

Miksi etiopialainen pienviljelijä tykästyi eukalyptukseen?

YK:n alaisen UNSO-osaston (United Nations Sudano-Sahelian Office) vetämässä Etiopian 1980-luvun polttopuun metsityshankkeessa teimme paikallisten kyläläisten keskuudessa sosio-ekonomisen tutkimuksen metsityksen vaikutuksesta heidän elämäänsä. Osana tutkimusta haastattelimme kyläläisiä haluaisivatko he viljellä paikallisia puita. Ja jos haluaisivat, mitä puulajeja niistä.

Peltometsäviljely on keskeinen Sahelin vyöhykkeen ilmastometsityksessä

Afrikan laajoihin ilmastometsityksiin on ehdotettu kahta pääaluetta: Sahara ja Sahel. Saharaan on kehitteillä uuden tyyppinen kastelumetsätalous, mikä pohjaa aurinkoenergialla pumpattavaan kasteluveteen. Kasteluvesi tulee joko Saharan alapuolisista pohjavesistä tai – suolasta puhdistettuna – valtamerestä.

Sahelin vyöhykkeellä kasteluvettä ei välttämättä tarvita. Siellä sataa vuosittain riittävästi sopiville puille. Sana Sahel on arabiaa ja tarkoittaa rajaa, hiekkaerämaan ja luontaisen savannimetsän välistä rajavyöhykettä. Raja kulkee Saharan etelälaitaa Afrikan poikki.

Afrikan ilmastometsitykseen oppia Etiopiasta

Ilmastometsitys tavoittelee kaikkialla maapallolla sulkeutuneita metsiköitä, joissa puuston biomassa, metsien hiilinielu eli hiilen nieluvarasto paisuu vuodesta toiseen. Etenkin Afrikassa metsät ovat usein harventuneet väkiluvun kasvun, pellonraivauksen ja ylilaiduntamisen myötä niin, että hiilen nielua ei juuri maanpinnan yläpuolella enää ole.

Ilmasto odottaa vuosisadan metsämarssia

Puolan Katowicessä joulukuussa pidetty YK:n vuotuinen ilmastokokous ei onnistunut viitoittamaan käytännön tasolle Pariisin 2015 massiivisessa kokouksessa sovittua yhteistä periaatetta. Maapallon kaikki maathan olivat Pariisissa valmiita hillitsemään fossiilisen hiilidioksidin päästöjä ilmakehään.

Global Carbon Project –hankkeen juuri ennen Katowicen kokousta päivittämä maapallon hiilibudjetti antoi kokoukselle jo ennakkovaroituksen. Päästöt ovat kääntyneet taas Pariisin kokouksen jälkeen nousuun (kuva 1).

Hiilidioksidin sieppaus kannattaa aloittaa metsillä

Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 raportin taustatyön tekijät kävivät läpi valtavan joukon tieteellisiä artikkeleita. He haarukoivat, summasivat ja laskivat keskiarvoja erilaisille vaihtoehdoille. Yksi haravoiduimpia teemoja oli hiilidioksidin sieppaus ilmakehästä, vaihtoehtona hiilidioksidin päästöjen vähennyksille.

Hiilidioksidin voi siepata joko biologisesti tai teknisesti, tai molemmat yhdistäen. Kaikki sieppauksen menetelmät maksavat. Päämaksajaksi ilmastokamppailussa on jo vuosia ehdotettu hiilidioksidin päästöpörssiä.

Ajautuuko ihmiskunta nälänhätään?

Eräs taloushistorian klassisimpia oppeja on englantilaisen Thomas Robert Malthusin vuonna 1798 kehittämä väestöteoria. Sen ensimmäinen peruslause kertoo, että ihmiskunnan luontainen lisääntyminen on vuodesta toiseen kiihtyvää eli eksponentiaalista. Toinen lause kertoo, että peltoviljelyyn perustuva ruoantuotantomme lisääntyy vuodesta toiseen suoraviivaisesti eli lineaarisesti.

Malthusin käyrä ja suora eivät voi enää matemaattisesti kohdata. Malthus päätteli että ruoka ei ajan juoksussa riitä. Ihmiskunta ajautuu väistämättä nälänhätään. 

Näin ratkaistaan ilmastonmuutos

Lisää uusiutuvaa energiaa, vähemmän muovia!

Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu etenee suurella melulla. Sekä uusiutuva energia, ledilamput että muovin vähentäminen ovat lähtökohtaisesti hyviä asioita. Mutta saadaanko ympäristökatastrofi torjuttua niihin keskittymällä?

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä