Alviina Helsinkiläinen valtiotieteilijä ja kaupunginvaltuutettu ideoi parempaa Suomea.

Kaikki blogit puheenaiheesta Kehitysyhteistyö

Ilmastometsitys kehitysmaihin oli esillä jo 30 vuotta sitten

Ulkoministeriön kehitysyhteistyön osaston päällikkönäkin toiminut, eläköitynyt suurlähettiläs Pekka Malinen julkaisi syksyllä 1989 kohua herättäneen muistelmakirjasen ”Kehitysapu täysremonttiin”. Toimin silloin kehitysyhteistyön osastolla metsäneuvonantajana. Tehtäväkseni tuli kommentoida Malisen raporttia metsien näkökulmasta (alla: Metsityksen suuri linja).

Kehitysyhteistyö kaipaa uudelleen arviointia

 

Suomen valtio on tehnyt kantamillaan verovaroilla kehitysyhteistyötä 1960-luvulta alkaen eli viitisen kymmentä vuotta. Yhteissumma lienee nykyarvossa suuruusluokkaa 15 mrd euroa.

Kehitysyhteistyö ei ratkaise siirtolaisongelmaa

Usein esitetään, että kehitysyhteistyö olisi tosiasiassa ainut tehokas keino ratkaista Afrikasta Eurooppaan suuntautuva siirtolaisongelma. Kuinka voidaan kuvitella, että länsimaat täysin ulkopuolisina maina voisivat ehkäistä Afrikan väestöräjähdyksen tässä vaiheessa, kun väestö Afrikassa tuplaantuu 30 vuodessa?

Huhtikuusta joulukuuhun

Nicaraguan kriisi on kestänyt 8 kuukautta, talous sukeltaa ja Ortega kiristää otteensa. Nicaraguassa ei ole hyvää hallintoa vaan maata ohjataan lain ulkopuolelta. Suomen kehistysyhteistyö Nicaraguaan kesti 30 vuotta. Se päättyi vuonna 2008 (2012). Yksi Suomen kehitysyhteistyön sektoreista Nicaraguassa oli hyvä hallinto. Ortega on laittanut Nicaraguan kehittyneen hyvän hallinnon viemäriin. Kaikki valtion instituutiot palvelevat Ortegan tahtoa. Eri valtion virkoja on ”siivottu” ja laitettu omia kannattajia palvelemaan vallassa olevia.

Kohti kansallisvaltioiden Eurooppaa, osa 2

Eduskunnan suuri valiokunta otti 5.12.2018 kantaa valtioneuvoston selvitykseen "E-kirje eduskunnalle komission tiedonannosta sekä ehdotuksista vuosia 2021-2027 koskevaksi Euroopan unionin monivuotiseksi rahoituskehykseksi". Sen kannanoton pohjalta hallitus neuvottelee asian jatkosta.

Afrikan kehitysmaille voisi tarjota Tapion tietä

Kehitysapumme on huokaillut jo puoli vuosisataa, miksi köyhän Afrikan metsät häviävät. Mehän avustamme sinne hyviä hankkeita.

Esimerkiksi Etiopiassa luonnonmetsät kattavat enää yhden prosentin maan alasta. Etiopian metsäapumme alkoi 1980-luvun alkupuolella.

Tansaniassa puun tarve oli 2010-luvun alkupuolella 50 miljoonaa kuutiota, mutta silloiset metsät kasvoivat enää 18 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tansania on ollut 1960-luvun lopulta lähtien Suomen pitkäaikaisen kehitysyhteistyön merkittävimpiä kumppaneita.

Olisiko meillä tarve muuttaa metsäapumme suuntaa?

Miksi kehitysavun jättikorotus ei saa julkisuutta?

Valtiovarainministeriön tiedotteessa ei mainita asiasta mitään, Petteri Orpo ei sanonut tiedotustilaisuudessa asiasta mitään, tiedotustilaisuuden esitysmateriaalissa ei ole asiasta mitään. Petteri Orpo sen sijaan tiedotustilaisuudessa kertoo, että punakynää käytettiin ahkeraan perusteltujen menolisäysten hylkäämiseen, ja vain kaksi hyvin pientä menolisäystä hyväksyttiin. Muuten mentiin kehysriihen päätösten mukaan.

Afganistanin siviiliuhrit ja Suomen liikennekuolemat

Irakin osalta on selvää, että viimeistään nyt turvapaikanhakijat olisi käännytettävä takaisin, kun Isisin valta on nujerrettu. Vaan Suomen hullun kansalaisuuspolitiikan ansiosta "suuren aallon" irakilaiset ovat jo saamassa pian Suomen kansalaisuuden, jonka saa neljä vuotta Suomessa oleskeltuaan. Mutta miten on afganistanilaisten laita? Tapetaanko nämä todennäköisesti, jos heidät lähetetään takaisin maahansa?

Maailman väestösopimus

Pekka Haavisto on ehdottanut presidentinvaalikampanjassaan, että Suomi ajaisi "maailman väestösopimusta".

Minä olen sellaista ajatellut jo noin kymmenen(?) vuotta. En ole saanut julkaistua ajatuksiani asiasta lukuisista syistä. Täällä Puheenvuorossa heitin kommentin 12.12.2015 muutamia hetkiä sen jälkeen, kun Laurent Fabius oli kopauttanut nuijalla COP21:ssä Pariisin neuvottelutekstin hyväksymisen merkiksi.

YK - Yllä kritiikin

YK:n toimintaa käsitellään varsin säästeliäästi mediassa ja julkisessa keskustelussa. Tänään siihen on kuitenkin mahdollisuus, kun eduskunta keskustelee Agenda 2030:sta, joka on YK:n kestävän kehityksen strategia.

Rahoitamme YK:ta ja sen alajärjestöjä sadoilla miljoonilla euroilla. Niin kansalaisten kuin päättäjien tulisi katsoa myös tämän rahoituskohteen perään. Kriittinen keskustelu on kehityksen edellytys asiassa kuin asiassa.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä