Alviina Helsinkiläinen valtiotieteilijä ja kaupunginvaltuutettu ideoi parempaa Suomea.

Kaikki blogit puheenaiheesta Kaupunkisuunnittelu

Terve järki voitti kerrankin autopaikkanormin

Tänään sai pitkästä aikaa hämmästyä siitä, että Helsingin kaupungin päätöksenteossa saatiin fiksu päätös aikaan.

Maahanmuutto ja Vantaan ghettoutumiskehitys

Ruotsin vaalien lopputulos ravistelee kansankotia, joka on alkanut herätä jatkuvasti kasvavaan maahanmuuttoon ja sen vaikutuksista hyvinvointiyhteiskuntaan. Suomikin tarvitsee järkiperäistä ja jämäkkää, mutta kuitenkin maltillista ja asiallista keskustelua avomielisestä maahanmuuttopolitiikasta turvapaikanhakijoineen ja pakolaisineen.

Tarvitsemme maahanmuuttokeskustelua ilman rasismia.

Teatteritalo maalle, ajatuksia Oulun monumentaalisaaresta

Oulusta on sanottu, että meillä on syväsatama maalla, teatteritalo meressä ja yliopisto suolla. Toppilan luonnonsataman syntyminen kevättulvien aikaan joskus 1700 luvulla oli onnenpotku kaupungillemme. Yliopisto puolestaan tuli maalahjoituksen myötä ehkä ajateltua syrjemmälle. Sen sijaan teatteritalo tuli nykyiselle paikalleen jonkinlaisen historiattoman ajattelun myötä, kun emme ole osanneet yhdistää uutta rakentamista perinteisiimme.

Valtuustoaloite: Puistolan asema viihtyisäksi - kuunnellaan paikallisia

Helsinkiläisten arkea voidaan parantaa monin tavoin. Yksi niistä on joukkoliikenne. Meillä on paljon tehtävää liikenteen sujuvuuden ja asemien viihtyisyyden hyväksi.

Muutin äskettäin Vuosaaresta Puistolaan. Valtuutettuna haluan rakentaa Helsinkiä, joka on viihtyisä ja turvallinen yli kaupunginosien rajojen. Kuuntelen mielelläni paikallisia, ja vien eteenpäin hyviä ideoita valtuustossa. Siksi olen jättänyt tänään seuraavan valtuustoaloitteen, jonka on allekirjoittanut 28 valtuutettua:

Liikkuminen palveluna (MaaS) -liikeideoiden heikkoudet

Yksityisautoilun vähentämiseksi on monissa maissa tutkittu houkuttelevampia joukkoliikennemalleja ja mobiilipalveluita, joilla auton omistamisen sijasta asiakkaat voisivat tilata liikkumispaketteja, jotka voisivat koostua sekä joukkoliikenne-, pyöräily-, autonvuokraus ja taksimatkavaihtoehdoista. Suomessa asiaa on käsitellyt esimerkiksi Sonja Heikkilä runsaan kolmen vuoden takaisessa diplomityössään "Mobility as a Service - A Proposal for Action for the Public Administration, Case Helsinki".

Espoo ei rakentanut metroa vaan kaupungin

Espoon metro historia voidaan jakaa kolmeen ajanjaksoon: Aika jolloin Helsingillä oli metro (kateellisuuden aika), aika jolloin Espooseen suunniteltiin metroa (haaveilun aika) ja post-metro aika (uusi aika). Viimeisimmälle siirryttiin lauantaina 18.11.2017.

 

Ratapihankatu turvalliseksi ja sujuvaksi

Ratapihankadun merkitys osana keskustan liikenneverkkoa on suuri ja kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Siksi on käsittämätöntä, että Morkun risteys on tällä hetkellä turvaton ja hidas.

 

Tavara-asema ja Morkun talo heikentävät rumuudessaan kaupunkimme viihtyisyyttä. Molemmat rakennukset on purettava hyödyttöminä. Tavara-aseman purkaminen mahdollistaa liikenteen sujuvoittamisen katua suoristamalla. Rakennuksen siirtäminen puolestaan olisi verorahojen haaskausta.

 

Johanneksen kentän surullinen kohtalo

Sunnuntaisena iltapäivänä Johanneksen kentällä on hiljaista. Yksinäinen turisti hyppelee hiekkakentällä kuralätäköitä väistellen. Kentälle ilmestyneiden rakennusparakkien takia hyvän kuvan kirkosta saadakseen täytyy uskaltautua kastelemaan kenkänsä. Etualalla puiden alla oli vielä aamupäivällä yksinäinen auto parkkeerattuna. Kirkon puoleisessa päädyssä repaleiset jalkapallomaalit muistuttavat entisaikojen loistosta.

Kiskot yli preerian

Moni pohjoishelsinkiläinen on joutunut parin kuukauden ajan kärsimään ylimääräisistä ruuhkista sekä K-Supermarket Fortunan kohdalla että uudelleen Tullinpuomilla. Jälkimmäinen johtuu Reijolankadun tietyöstä, ensimmäinen raitiovaunupysäkkien ja kiskojen ylläpidosta - kummallaan työmaalla ei näytä koskaan olevan maksimimiehitystä, ja kannatan edelleen haittamaksua tietöiden nopeuttamiseksi (AA 25.11.2016)

Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja varallisuuserot

Helsingissä on tällä vuosikymmenellä tapahtunut suurin kaupunkisuunnittelun paradigmamuutos sitten 50-luvun. Enää ei pyritä uusien lähiöiden rakentamiseen, vaan kaupunkirakenteen tiivistämiseen. Muutoksen keskiössä on ollut Lisää kaupunkia Helsinkiin-facebookryhmä, jonka perustaja Mikko Särelä teki yhteenvedon kehityksestä viime marraskuussa.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä