Euro http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133468/all Wed, 12 Sep 2018 13:08:19 +0300 fi Eurooppa luo perustan kaikkien maapallon kansojen yhteiselolle tulevaisuudessa! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260873-eurooppa-luo-perustan-kaikkien-maapallon-kansojen-yhteiselolle-tulevaisuudessa <p>Euroopan ongelmat liittyvät yhä päätöksenteon byrokraattisuuteen. Monelle eurooppalaiselle voi olla vaikeaa käsittää, että voima on nimenomaan Euroopassa mutta nyt se on liian pirstaloituneena!<br /><br />Laajat EU-alueen sisämarkkinat tuo takuulla enemmän hyvää kuin nationalistinen kansojen vastaikkainasettelu Euroopassa. Vakaa euro luo matalan korkotason ja pienen inflaatiokehityksen, jonka pitäisi suosia investointeja Eurooppaan.<br /><br />Tosin ajoittain euro on ollut liian vahva esimerkiksi Kiinan yuania kohtaan, jolloin investointeja on saattanut valua siitä syystä juuri Kiinaan. On sääli jos maailmantalouden mahdit mittelevät talouskilpailussa, jolloin kaikkien ihmisten hyvinvointi ei ole oleellinen asia.<br /><br />Itse näen suomalaisena rauhaa rakastavana isänä Euroopan globalisaatiokehityksen syntyalueena, vaikka globalisaatiokehitystä vastustavat voimat ovat olleet niskan päällä sekä USA:ssa että Iso-Britanniassa brexitin myötä.<br /><br />Poliittinen valta lienee silti pääosin kyllästynyt kansojen väliseen talouskilpailuun. Siksi otaksun monien päättäjien toiveissa olevan aito maailmanlaajuinen kansojen välinen yhteisö ihmiskunnan eräänlaisena täyttymyksenä markkinataloudelle.<br /><br />Kansojen välinen saumattu liitto vienee ihmiskunnan kautta aikojen korkeimpaan sivistystasoon ja henkilökohtaisesti sitä toivon. Suuntaus kohti tiivistä ja kohtuudellisuudessa elävää ihmiskunnan tulevaisuutta on nähdäkseni jo otettu, koska se on ihmiskunnan etu.<br /><br />Onko lopulta ainoa talouskilpailu käynnissä yritysten välillä ja kansojen välinen yhteisö luo tälle kilpailulle puitteet. Ehkä vaikeaa nähdä tällaista visiota todellisena, vaikka otaksun itse ihmiskunnan älyllisen sivistyksen kasvun myötä tälle olevan potentiaalin. Toki aikaa voi kulua vielä sukupolvia ennen kuin ihmiskunta on tällaiseen globalisaation tasoon valmis, jolloin suurin osa ihmiskunnasta liputtaa maailmankansalaisuuden puolesta.<br /><br />Globalisaation tiivistymiseen liittynee myös uskonnot, sikäli jos länsimainen korkea ihmismoraali kohtaa itämaisen vahvan luonnon kunnioittamiseen perustuvan moraalin. Olisi ilo uskoa, että jonain päivänä maailman kansojen edustajat kokoontuvat aidon sivistyneesti päättämään ihmisiä koskevista asioista luontoa suuresti kunnioittaen.<br /><br />Ihmiskunta voi tavoitella yhteisiä pyrkimyksiä ja ratkoa meitä kaikkia ihmisiä koskevia ongelmia yhteisten tietojemme ja henkiseen pääomaamme perustuen! Tervetuloa yhtenäisempi maailma koko ihmiskunnalle sitten joskus, kun riitasoinnut jäävät lopulta vähemmistöön.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan ongelmat liittyvät yhä päätöksenteon byrokraattisuuteen. Monelle eurooppalaiselle voi olla vaikeaa käsittää, että voima on nimenomaan Euroopassa mutta nyt se on liian pirstaloituneena!

Laajat EU-alueen sisämarkkinat tuo takuulla enemmän hyvää kuin nationalistinen kansojen vastaikkainasettelu Euroopassa. Vakaa euro luo matalan korkotason ja pienen inflaatiokehityksen, jonka pitäisi suosia investointeja Eurooppaan.

Tosin ajoittain euro on ollut liian vahva esimerkiksi Kiinan yuania kohtaan, jolloin investointeja on saattanut valua siitä syystä juuri Kiinaan. On sääli jos maailmantalouden mahdit mittelevät talouskilpailussa, jolloin kaikkien ihmisten hyvinvointi ei ole oleellinen asia.

Itse näen suomalaisena rauhaa rakastavana isänä Euroopan globalisaatiokehityksen syntyalueena, vaikka globalisaatiokehitystä vastustavat voimat ovat olleet niskan päällä sekä USA:ssa että Iso-Britanniassa brexitin myötä.

Poliittinen valta lienee silti pääosin kyllästynyt kansojen väliseen talouskilpailuun. Siksi otaksun monien päättäjien toiveissa olevan aito maailmanlaajuinen kansojen välinen yhteisö ihmiskunnan eräänlaisena täyttymyksenä markkinataloudelle.

Kansojen välinen saumattu liitto vienee ihmiskunnan kautta aikojen korkeimpaan sivistystasoon ja henkilökohtaisesti sitä toivon. Suuntaus kohti tiivistä ja kohtuudellisuudessa elävää ihmiskunnan tulevaisuutta on nähdäkseni jo otettu, koska se on ihmiskunnan etu.

Onko lopulta ainoa talouskilpailu käynnissä yritysten välillä ja kansojen välinen yhteisö luo tälle kilpailulle puitteet. Ehkä vaikeaa nähdä tällaista visiota todellisena, vaikka otaksun itse ihmiskunnan älyllisen sivistyksen kasvun myötä tälle olevan potentiaalin. Toki aikaa voi kulua vielä sukupolvia ennen kuin ihmiskunta on tällaiseen globalisaation tasoon valmis, jolloin suurin osa ihmiskunnasta liputtaa maailmankansalaisuuden puolesta.

Globalisaation tiivistymiseen liittynee myös uskonnot, sikäli jos länsimainen korkea ihmismoraali kohtaa itämaisen vahvan luonnon kunnioittamiseen perustuvan moraalin. Olisi ilo uskoa, että jonain päivänä maailman kansojen edustajat kokoontuvat aidon sivistyneesti päättämään ihmisiä koskevista asioista luontoa suuresti kunnioittaen.

Ihmiskunta voi tavoitella yhteisiä pyrkimyksiä ja ratkoa meitä kaikkia ihmisiä koskevia ongelmia yhteisten tietojemme ja henkiseen pääomaamme perustuen! Tervetuloa yhtenäisempi maailma koko ihmiskunnalle sitten joskus, kun riitasoinnut jäävät lopulta vähemmistöön.

]]>
15 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260873-eurooppa-luo-perustan-kaikkien-maapallon-kansojen-yhteiselolle-tulevaisuudessa#comments EU Eurooppa Euro globalisaatio Maailmanpolitiikka Uskonnot Wed, 12 Sep 2018 10:08:19 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260873-eurooppa-luo-perustan-kaikkien-maapallon-kansojen-yhteiselolle-tulevaisuudessa
EuroTragedia - uljas Uusi Eurooppa ja sen kätkytkuolema http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260078-eurotragedia-uljas-uusi-eurooppa-ja-sen-katkytkuolema <p><em>Johdatus aiheeseen:</em></p> <p><strong>Kylmän sodan</strong> päättymisen yleiseurooppalaisessa huumassa Lupaus eurooppalaisesta pyrkimyksestä yhä <em><strong>tiiviimpään Unioniin </strong></em>loi valtavan optimismin aallon, jonka innostavassa hehkussa monet aidosti uskoivat että vanhan mantereen verisen historiankirjan rumat sivut on lopullisesti käännetty, - konfliktien leimaama menneisyys oli takanapäin ja harmonia, suloinen harmonia olisi tulevaisuutemme teema.</p> <p>Innostus <strong>taloudelliseen yhdentymiseen ja rahaliittoon yhteisvaluutta&nbsp;Euron </strong>kautta lisäsi luottamusta maiden välisten jännitteiden ja ristiriitojen voittamiseen.&nbsp; Meille uskoteltiin, että käymällä kauppaa ja avaamalla portteja meistä tulee parempia ihmisiä, ja se järjestelmä, jota nyt luotiin, kohottaa meidät jos ei &rdquo;ikuisen rauhan kauteen&rdquo;, niin ainakin soviteltavissa olevien &rdquo;ristiriidan poikasten&rdquo; aikaan.<br /><br />Mutta pian epäilevät Tuomaat saivat &rdquo;vettä myllyynsä&rdquo;, ja Eurooppa-aatteelle pikkusormensa antaneet alkoivat katua tuollaista hyväuskoisuuttaan.&nbsp; Viimeistään Kreikan petoskriisi ja yleensä Etelä-Euroopan ja Irlannin <strong>finanssiongelmat</strong> havahduttivat yhä useammat kysymään: <em>Mistä peijakkaasta tässä EU:ssa ja erityisesti Eurossa on kyse?</em></p> <p>*</p> <p><strong>Euroopan Unioni ja Euro</strong></p> <p>Viimeisen vuosikymmenen aikana on eteemme avautunut monenkirjava maisema <strong>Euroopan suuren ihmiskokeen</strong> mittavasta epäonnistumisesta ja suoranaisesta katastrofista, joka siihen liittyy, ja jonka todellista realisoitumista vasta saamme odottaa.</p> <p>Kriittisen Euro-näkemyksen omaavien &ndash; ja miksei jokaisen, &rdquo;jonka päätä tällä koohotuksella ei ole täysin sekoitettu&rdquo; &ndash; on hyvä edes jossain määrin perehtyä IMF:n ja Maailmanpankin johtavissa tehtävissä marinoidun professori <strong>Ashoka Modyn</strong> teokseen, jolla on kohtalaisen raflaava nimi:</p> <p><strong>EURO-tregedia: Näytelmä yhdeksässä kohtauksessa</strong>. (EuroTragedy: A Drama in Nine Acts.&nbsp; Oxford University Press, 2018; <a href="https://global.oup.com/academic/product/eurotragedy-9780199351381?cc=fi&amp;lang=en&amp;#"><u>https://global.oup.com/academic/product/eurotragedy-9780199351381?cc=fi&amp;lang=en&amp;#</u></a></p> <p>*</p> <p>Teoksessaan <strong>Ashoka Mody osoittaa vakuuttavasti, että tämän Suuren eurooppalaisen hankkeen jännitteet ja puutteet olivat siihen jo alunperin sisäänleivottuja ja ennakoituja</strong>. &nbsp;</p> <p>Ne siis tiedettiin.&nbsp; Mutta niistä ei hiiskuttu!&nbsp; Mädät omenat painettiin kopan pohjalle.</p> <p>Mody keskittyy henkilöihin, joiden<strong> kunnianhimoinen ja armoton integraatiohanke johti heidät valikoimaan faktoja ja analyysejä, jotka ovat heidän visioidensa mukaisia, ja hylkäämään varoitukset turbulenssista.</strong></p> <p>Tähän kohtaan on syytä pysähtyä aivan hetkiseksi:</p> <p>Ashoka Mody käyttää teoksessaan tuosta integraatiohankkeesta, jonka tässä käännän muotoon &rdquo;<strong>kunnianhimoisesta ja armottomasta integraatiohankkeesta</strong>&rdquo; englanninkielistä muotoilua: <em>&rdquo;..personalities whose ambitious and <strong>relentless push</strong> for integration</em>&hellip;&rdquo;&nbsp;</p> <p>Minun käytettävissäni olevan laajan sanakirjan mukaan tuo avainsana &rdquo;<strong><em>relentless</em></strong>&rdquo; voidaan tulkita todella monin eri muodoin Suomen kielelle.&nbsp; Sanakirjan mukaan ilmaisun synonyymejä suomeksi ovat:</p> <p><em>säälimätön, heltymätön, häikäilemätön, armoton, sumeilematon, päättäväinen, ankara, tuhlaileva, runsaskätinen, vääjäämätön, kova, kurkkualeikkaava</em>&hellip; jne.&nbsp;</p> <p>Hyvä lukija, valitse tästä omasi!</p> <p>Varsin osuva kuvaus EU- ja Euro &ndash;hankkeiden syvästä piilosisällöstä, uskoisin.</p> <p>*</p> <p><strong>Näin toimiessaan</strong> nuo Eurooppa-hankkeen isät ja äidit sijoittivat siihen saman tein pettymyksen siemenet. <strong>Mody tutkii keskeisiä hetkiä, jolloin näitä sisäsyntyisiä ristiriitoja käsiteltiin, ja miten lähtökohtainen petoksellisuus leimasi toimintaa, mikä vaaransi integraation tarkoituksenmukaisuuden</strong>.</p> <p><em>Ja toistuvasti hän osoittaa, kuinka poliittiset ja taloudelliset johtajat uskoivat tarinoita, joita he itse kertoivat &rdquo;<strong>yhdistyneen Euroopan</strong>&rdquo; väistämättömyydestä rauhan, vaurauden ja demokraattisten ihanteiden perustana, vaikka jo varhaisimmista vaiheista saattoi havaita ja päätellä, että vaikka <strong>poliittiset pilarit</strong> näyttivät vahvoilta, <strong>taloudellinen perusta oli heikko</strong></em>.&nbsp; Eurooppa-hankkeen mahti-Eurooppa seisoi savisilla jaloilla ja petollisella hiekalla.</p> <p>Eurooppa-hanke nähdyssä muodossaan on yhtä <strong><em>paljas poliittinen hanke</em></strong>, kuin mikä tahansa &quot;tuhatvuotinen valtakunta&quot; tai maanosan valtaukseen tähtäävä interventio.<br /><strong>*</strong><br /><strong>Mody </strong>osoittaa vakuuttavasti, miten<strong> rahaliitto ja sen hedelmä, EURO, heikentää Euroopan yhdentymistä sen sijaan, että se edistäisi ja vahvistaisi sitä</strong>.</p> <p>Euroopan mailla on aina ollut erilainen historia ja hyvin erilaiset taloudelliset olosuhteet, -&nbsp;ja yhteinen valuutta lisäsi näitä eroavuuksia, sen sijaan että olisi lievittänyt niitä, niin kuin virallisen epistolan mukaan oli tarkoitus tapahtua.&nbsp;</p> <p>Ikävä juttu, mutta kävi kuten monet analyytikot varoittivat tuolloin, ennen päätöksiä ja yhdentymistä.&nbsp; Tapahtui yhdentyminen joka olikin erkautumisen siemen.&nbsp;</p> <p><strong>*</strong></p> <p><strong>Nämä Euron taloudelliset, rahoitukselliset ja poliittis-patologiset ongelmat ja koko epäonninen tulevaisuus </strong>olivat siellä alusta asti<strong>, sisäänleivottuina - </strong>vaikka maailmantalouden kasvubuumi aluksi peitti ne.</p> <p><strong>EuroTragedian </strong>henkeen ja sisältöön kuuluu olennaisena poliittisten ja taloudellisten eliittien täydellinen sokaistuminen oman hankkeensa loisteelle, jolloin heillä ei ollut vähäisimpiäkään haluja tai edellytyksiä kriittisen viileästi tarkastella hanketta.&nbsp; Aikansa he pystyivät ignoroimaan, täysin pyyhkimään pöydältä ja tajunnastaan sen kasvavan vastustuksen ja torjunnan, joka tätä<strong> &rdquo;säälimätöntä ihmiskoetta&rdquo; </strong>kohtaan Euroopan sydänmailla kasvoi ja kiehui.</p> <p><strong>*</strong></p> <p><strong>Kun EUROn ensimmäinen kriisi (näennäisesti) väistyi, </strong>johtajat kieltäytyivät, viivyttelivät ja jatkoivat pyrkimyksiään kiihdyttää kritiikin puoliintumisaikaa, aivan kuin atomifysiikasta tuttua fysikaalista tosiasiaa voisi sitäkin tahdonvoimalla ja torjunnalla muokata.</p> <p>Tämä kaikki oli omiaan kasvattamaan torjuntaa ja hylkäysreaktioita.</p> <p>Ja niinpä kyvyttömyys toteuttaa taloudellisia lupauksia aiheutti väistämättä poliittisten &rdquo;haittojen&rdquo; pahenemisen, ja sen seurauksena nyt &rdquo;poliittinen hajaannus&rdquo; vaikeuttaa taloudellisen edistysaskelten ottoa.</p> <p><strong>Eurooppa-hanke on jumittunut kuin pyörivä kivi</strong> jääkauden sulaessa, se ei vieri, vaan pyörii ja kaivautuu yhä syvemmälle Euroopan peruskallioon.&nbsp;</p> <p><em>Eurooppa on jumissa Eurooppa-utopiansa kanssa.</em>&nbsp;</p> <p>Näin voimme tulkita prof. Modyn analyysia.</p> <p>*</p> <p><strong>Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETL</strong>An toimitusjohtaja <strong>Vesa Vihriälä</strong> julkaisi kirja-arvostelun eilisessä (26.8.2018) Helsingin Sanomissa otsikolla &rdquo;<strong>Rajuja visioita euron tulevaisuudesta</strong>&rdquo;.&nbsp; Ottaen huomioon Vihriälän aseman suuren laitoksen johdossa, voidaan katsoa, että hänen arvionsa Modyn teoksen &rdquo;rajuista&rdquo; näkemyksistä, ja nimenomaisesti Euron etymologian ja elinmahdollisuuksien suhteen, on yllättävän myötäävä.&nbsp; Tämä seikka puhuu paljon.&nbsp; Luonnollisesti Vihriälä esittää myös kriittisiä näkökohtia Modyn esitykseen ja sen puutteisiin nähden.</p> <p>Vihriälä kirjoittaa euron synnyistä syvistä:</p> <p>&rdquo;<strong><em>Pääsyylliset</em></strong><em> epätäydellisen euron syntymiseen Modyn tarinassa ovat <strong>Ranska ja Saksan liittokansleri Helmut Kohl.</strong> </em></p> <p><em>Ranskaa motivoi halu saada Bundesbankin määrittämä rahapolitiikka yhteisen päätöksenteon piiriin. Kohlin motivaatiosta Mody on epävarmempi. Hän kiistää ajatuksen, että kyse olisi ollut tarpeesta &rdquo;ostaa&rdquo; Ranskan hyväksyntä Saksojen uudelleenyhdistymiselle. Sen sijaan hän spekuloi Kohlin halulla kirjoittaa itsensä historiaan Euroopan suurena yhdentäjänä, Saksojen yhdistämisen jatkoksi</em>.&rdquo;</p> <p>Voidaan sanoa, että Euroopan menneisyys on paljossa kytkeytynyt Saksaan, mutta Kylmän sodan päättymisen vaiheessa, Saksan yhdistyessä, kansainvälisellä suostunnalla, Eurooppa uudelleen kytki oman kohtalonsa Saksaan ja sen tulevaisuuteen, - toivoen kammitsoivansa Saksan uhkaavan voiman, mutta loikin integraatiolla ja keinotekoisella valuutalla, Eurolla, edellytykset Saksan uudelle, ennennäkemättömälle nousulle ja siitä syntyvälle uhalle.&nbsp; Tämä on minun pohdintaani, mutta väistämätöntä, etenkin kun sitä peilaa Modyn tapaisen kriitikon levittämään maisemaan.</p> <p><strong>Lue Vihriälän</strong> paperilehden eilistä versiota pidempi kirjoitus kokonaisuudessaan täältä: <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005803899.html"><u>https://www.hs.fi/talous/art-2000005803899.html</u></a></p> <p>*</p> <p><strong>Ashoka Mody kritisoi heinäkuussa 2018 voimakkaasti Euro-johtajia, ja erityisesti liittokansleri</strong> Merkeliä siitä että nämä pyrkivät esittämään erään kriisimaan, Irlannin, finanssi- ja talouskriisin jo täysin sivuutetuksi, ja ihailtavaksi esimerkiksi siitä, miten se nyt &rdquo;seisoo omilla jaloillaan&rdquo;, näyttäytyen suoranaisena &rdquo;Euroopan talouspoliittisen lujuuden ja poliittisten reformien mallilapsena&rdquo;.&nbsp; Merkel ja kumppanit ovat tässä väärässä.</p> <p>Mody varoittaa, että Irlannin ongelmat eivät välttämättä ole vielä voitettuja, ja reipas usko sen tilanteesta saattaa osoittautua &rdquo;ennenaikaiseksi&rdquo;.</p> <p>Hän tähdentää, ettei Irlannin ilman alhaisen yritysverotuksen järjestelmää Irlannin on vaikea ylläpitää taloudellista kasvua, ja jatkaa, että Applen verotus ja kansainvälisten veroparatiisien lisääntynyt valvonta vaatii Irlantia luomaan uudenlaisen kasvumallin, joka ei tukeudu niin voimakkaasti alhaisiin yhtiöveroihin.&nbsp; &rdquo;Irlanti ei ole kovin valmistautunut käsittelemään tämän muutoksen tuomia haasteita&rdquo;, Mody kirjoittaa. Hän huomauttaa, että irlantilaiset yritykset tekevät varsin vähän tutkimus- ja kehitystyötä.&nbsp;</p> <p>Irlanti on pieni, mutta kuvaava esimerkki <em>Euroopan laajuisen fiskaali- ja finanssiharmonisoinnin lukemattomista vaikeuksista.</em></p> <p>Liittovaltion luominen olisi samaa kuin pommin rakentaminen perheen olohuoneessa.</p> <p>*</p> <p>Lopuksi lainaan vielä Vesa Vihriälää:</p> <p><strong>&rdquo;<em>Euron</em></strong><em> <strong>tulevaisuudesta Modylla on kaksi visiota</strong>. </em></p> <p><strong><em>Ensimmäistä</em></strong><em> hän kutsuu nimellä &rdquo;<strong>lisää samaa</strong>&rdquo;. Hän ei pidä realistisena liittovaltiomaista rakennetta, jossa olisi selkeää keskitettyä finanssipoliittista päätösvaltaa. Kansalaisilta ei yksinkertaisesti ole saatavissa tukea tällaiselle. Pyrkimys tähän samalla kun jäsenmaiden väliset taloudelliset erot pysyvät suurina tai kasvavat, johtavat poliittisten ristiriitojen voimistumiseen. Italiasta tulee jossain vaiheessa kriisin keskipiste. Muiden jäsenmaiden ja Euroopan keskuspankin halu tukea Italiaa muodostuu riskien suuruuden takia kyseenalaiseksi. <strong>Italiaa puolestaan houkuttaa eroaminen</strong>. Ero olisi kuitenkin tuhoisa Italialle ja johtaisi kriisiin laajemminkin. Parhaimpana tämän vision päätepisteenä Mody näkee <strong>Saksan, ja ehkä joidenkin muiden vahvojen maiden, eron eurosta.</strong> (korostukset VH:n)<br /><br /><strong>Toinen visio</strong> on finanssipoliittisen vastuun jättäminen selkeästi jäsenmaille, kun sitä nyt säädellään vakaus- ja kasvusopimuksella. Tässä visiossa markkinakuri estäisi jäsenmaiden ylivelkaantumisen. Euroopan keskuspankin mandaattia laajennettaisiin hintavakaudesta myös työttömyyden vähentämiseen. EU:n pitäisi keskittyä yhteismarkkinoiden ja osaamisen vahvistamiseen. Euro jäisi olemaan, mutta rahaliiton sijasta EU:n poliittisena ytimenä olisi intellektuaalinen yhteisö</em>.&rdquo;</p> <p>*</p> <p>Paljon mietittävää.</p> <p>Paljon päänsärkyä.</p> <p>*</p> <p>PS.</p> <p>Ashoka Modyn kirjan nimessä luvataan &rdquo;yhdeksän näytöstä&rdquo;.</p> <p>Ne muuten ovat, ilmenee sisällysluettelosta:</p> <p><strong>Part A: Before the Crisis<br />Chapter 1: Three Leaps in the Dark<br />Chapter 2: Kohl&#39;s Euro<br />Chapter 3: Schröder Asserts Germany&#39;s National Interest<br />Chapter 4: The Disappearance of Sovereign Risk<br />Part B: The Crisis and its Resolution<br />Chapter 5: The Triple Crisis<br />Chapter 6: The Role of the European Central Bank<br />Chapter 7: The Bailouts<br />Chapter 8: The Puzzling Stance on Debt Restructuring<br />Chapter 9: The Way Forward</strong></p> <p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Johdatus aiheeseen:

Kylmän sodan päättymisen yleiseurooppalaisessa huumassa Lupaus eurooppalaisesta pyrkimyksestä yhä tiiviimpään Unioniin loi valtavan optimismin aallon, jonka innostavassa hehkussa monet aidosti uskoivat että vanhan mantereen verisen historiankirjan rumat sivut on lopullisesti käännetty, - konfliktien leimaama menneisyys oli takanapäin ja harmonia, suloinen harmonia olisi tulevaisuutemme teema.

Innostus taloudelliseen yhdentymiseen ja rahaliittoon yhteisvaluutta Euron kautta lisäsi luottamusta maiden välisten jännitteiden ja ristiriitojen voittamiseen.  Meille uskoteltiin, että käymällä kauppaa ja avaamalla portteja meistä tulee parempia ihmisiä, ja se järjestelmä, jota nyt luotiin, kohottaa meidät jos ei ”ikuisen rauhan kauteen”, niin ainakin soviteltavissa olevien ”ristiriidan poikasten” aikaan.

Mutta pian epäilevät Tuomaat saivat ”vettä myllyynsä”, ja Eurooppa-aatteelle pikkusormensa antaneet alkoivat katua tuollaista hyväuskoisuuttaan.  Viimeistään Kreikan petoskriisi ja yleensä Etelä-Euroopan ja Irlannin finanssiongelmat havahduttivat yhä useammat kysymään: Mistä peijakkaasta tässä EU:ssa ja erityisesti Eurossa on kyse?

*

Euroopan Unioni ja Euro

Viimeisen vuosikymmenen aikana on eteemme avautunut monenkirjava maisema Euroopan suuren ihmiskokeen mittavasta epäonnistumisesta ja suoranaisesta katastrofista, joka siihen liittyy, ja jonka todellista realisoitumista vasta saamme odottaa.

Kriittisen Euro-näkemyksen omaavien – ja miksei jokaisen, ”jonka päätä tällä koohotuksella ei ole täysin sekoitettu” – on hyvä edes jossain määrin perehtyä IMF:n ja Maailmanpankin johtavissa tehtävissä marinoidun professori Ashoka Modyn teokseen, jolla on kohtalaisen raflaava nimi:

EURO-tregedia: Näytelmä yhdeksässä kohtauksessa. (EuroTragedy: A Drama in Nine Acts.  Oxford University Press, 2018; https://global.oup.com/academic/product/eurotragedy-9780199351381?cc=fi&lang=en&#

*

Teoksessaan Ashoka Mody osoittaa vakuuttavasti, että tämän Suuren eurooppalaisen hankkeen jännitteet ja puutteet olivat siihen jo alunperin sisäänleivottuja ja ennakoituja.  

Ne siis tiedettiin.  Mutta niistä ei hiiskuttu!  Mädät omenat painettiin kopan pohjalle.

Mody keskittyy henkilöihin, joiden kunnianhimoinen ja armoton integraatiohanke johti heidät valikoimaan faktoja ja analyysejä, jotka ovat heidän visioidensa mukaisia, ja hylkäämään varoitukset turbulenssista.

Tähän kohtaan on syytä pysähtyä aivan hetkiseksi:

Ashoka Mody käyttää teoksessaan tuosta integraatiohankkeesta, jonka tässä käännän muotoon ”kunnianhimoisesta ja armottomasta integraatiohankkeesta” englanninkielistä muotoilua: ”..personalities whose ambitious and relentless push for integration…” 

Minun käytettävissäni olevan laajan sanakirjan mukaan tuo avainsana ”relentless” voidaan tulkita todella monin eri muodoin Suomen kielelle.  Sanakirjan mukaan ilmaisun synonyymejä suomeksi ovat:

säälimätön, heltymätön, häikäilemätön, armoton, sumeilematon, päättäväinen, ankara, tuhlaileva, runsaskätinen, vääjäämätön, kova, kurkkualeikkaava… jne. 

Hyvä lukija, valitse tästä omasi!

Varsin osuva kuvaus EU- ja Euro –hankkeiden syvästä piilosisällöstä, uskoisin.

*

Näin toimiessaan nuo Eurooppa-hankkeen isät ja äidit sijoittivat siihen saman tein pettymyksen siemenet. Mody tutkii keskeisiä hetkiä, jolloin näitä sisäsyntyisiä ristiriitoja käsiteltiin, ja miten lähtökohtainen petoksellisuus leimasi toimintaa, mikä vaaransi integraation tarkoituksenmukaisuuden.

Ja toistuvasti hän osoittaa, kuinka poliittiset ja taloudelliset johtajat uskoivat tarinoita, joita he itse kertoivat ”yhdistyneen Euroopan” väistämättömyydestä rauhan, vaurauden ja demokraattisten ihanteiden perustana, vaikka jo varhaisimmista vaiheista saattoi havaita ja päätellä, että vaikka poliittiset pilarit näyttivät vahvoilta, taloudellinen perusta oli heikko.  Eurooppa-hankkeen mahti-Eurooppa seisoi savisilla jaloilla ja petollisella hiekalla.

Eurooppa-hanke nähdyssä muodossaan on yhtä paljas poliittinen hanke, kuin mikä tahansa "tuhatvuotinen valtakunta" tai maanosan valtaukseen tähtäävä interventio.
*
Mody osoittaa vakuuttavasti, miten rahaliitto ja sen hedelmä, EURO, heikentää Euroopan yhdentymistä sen sijaan, että se edistäisi ja vahvistaisi sitä.

Euroopan mailla on aina ollut erilainen historia ja hyvin erilaiset taloudelliset olosuhteet, - ja yhteinen valuutta lisäsi näitä eroavuuksia, sen sijaan että olisi lievittänyt niitä, niin kuin virallisen epistolan mukaan oli tarkoitus tapahtua. 

Ikävä juttu, mutta kävi kuten monet analyytikot varoittivat tuolloin, ennen päätöksiä ja yhdentymistä.  Tapahtui yhdentyminen joka olikin erkautumisen siemen. 

*

Nämä Euron taloudelliset, rahoitukselliset ja poliittis-patologiset ongelmat ja koko epäonninen tulevaisuus olivat siellä alusta asti, sisäänleivottuina - vaikka maailmantalouden kasvubuumi aluksi peitti ne.

EuroTragedian henkeen ja sisältöön kuuluu olennaisena poliittisten ja taloudellisten eliittien täydellinen sokaistuminen oman hankkeensa loisteelle, jolloin heillä ei ollut vähäisimpiäkään haluja tai edellytyksiä kriittisen viileästi tarkastella hanketta.  Aikansa he pystyivät ignoroimaan, täysin pyyhkimään pöydältä ja tajunnastaan sen kasvavan vastustuksen ja torjunnan, joka tätä ”säälimätöntä ihmiskoetta” kohtaan Euroopan sydänmailla kasvoi ja kiehui.

*

Kun EUROn ensimmäinen kriisi (näennäisesti) väistyi, johtajat kieltäytyivät, viivyttelivät ja jatkoivat pyrkimyksiään kiihdyttää kritiikin puoliintumisaikaa, aivan kuin atomifysiikasta tuttua fysikaalista tosiasiaa voisi sitäkin tahdonvoimalla ja torjunnalla muokata.

Tämä kaikki oli omiaan kasvattamaan torjuntaa ja hylkäysreaktioita.

Ja niinpä kyvyttömyys toteuttaa taloudellisia lupauksia aiheutti väistämättä poliittisten ”haittojen” pahenemisen, ja sen seurauksena nyt ”poliittinen hajaannus” vaikeuttaa taloudellisen edistysaskelten ottoa.

Eurooppa-hanke on jumittunut kuin pyörivä kivi jääkauden sulaessa, se ei vieri, vaan pyörii ja kaivautuu yhä syvemmälle Euroopan peruskallioon. 

Eurooppa on jumissa Eurooppa-utopiansa kanssa. 

Näin voimme tulkita prof. Modyn analyysia.

*

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn toimitusjohtaja Vesa Vihriälä julkaisi kirja-arvostelun eilisessä (26.8.2018) Helsingin Sanomissa otsikolla ”Rajuja visioita euron tulevaisuudesta”.  Ottaen huomioon Vihriälän aseman suuren laitoksen johdossa, voidaan katsoa, että hänen arvionsa Modyn teoksen ”rajuista” näkemyksistä, ja nimenomaisesti Euron etymologian ja elinmahdollisuuksien suhteen, on yllättävän myötäävä.  Tämä seikka puhuu paljon.  Luonnollisesti Vihriälä esittää myös kriittisiä näkökohtia Modyn esitykseen ja sen puutteisiin nähden.

Vihriälä kirjoittaa euron synnyistä syvistä:

Pääsyylliset epätäydellisen euron syntymiseen Modyn tarinassa ovat Ranska ja Saksan liittokansleri Helmut Kohl.

Ranskaa motivoi halu saada Bundesbankin määrittämä rahapolitiikka yhteisen päätöksenteon piiriin. Kohlin motivaatiosta Mody on epävarmempi. Hän kiistää ajatuksen, että kyse olisi ollut tarpeesta ”ostaa” Ranskan hyväksyntä Saksojen uudelleenyhdistymiselle. Sen sijaan hän spekuloi Kohlin halulla kirjoittaa itsensä historiaan Euroopan suurena yhdentäjänä, Saksojen yhdistämisen jatkoksi.”

Voidaan sanoa, että Euroopan menneisyys on paljossa kytkeytynyt Saksaan, mutta Kylmän sodan päättymisen vaiheessa, Saksan yhdistyessä, kansainvälisellä suostunnalla, Eurooppa uudelleen kytki oman kohtalonsa Saksaan ja sen tulevaisuuteen, - toivoen kammitsoivansa Saksan uhkaavan voiman, mutta loikin integraatiolla ja keinotekoisella valuutalla, Eurolla, edellytykset Saksan uudelle, ennennäkemättömälle nousulle ja siitä syntyvälle uhalle.  Tämä on minun pohdintaani, mutta väistämätöntä, etenkin kun sitä peilaa Modyn tapaisen kriitikon levittämään maisemaan.

Lue Vihriälän paperilehden eilistä versiota pidempi kirjoitus kokonaisuudessaan täältä: https://www.hs.fi/talous/art-2000005803899.html

*

Ashoka Mody kritisoi heinäkuussa 2018 voimakkaasti Euro-johtajia, ja erityisesti liittokansleri Merkeliä siitä että nämä pyrkivät esittämään erään kriisimaan, Irlannin, finanssi- ja talouskriisin jo täysin sivuutetuksi, ja ihailtavaksi esimerkiksi siitä, miten se nyt ”seisoo omilla jaloillaan”, näyttäytyen suoranaisena ”Euroopan talouspoliittisen lujuuden ja poliittisten reformien mallilapsena”.  Merkel ja kumppanit ovat tässä väärässä.

Mody varoittaa, että Irlannin ongelmat eivät välttämättä ole vielä voitettuja, ja reipas usko sen tilanteesta saattaa osoittautua ”ennenaikaiseksi”.

Hän tähdentää, ettei Irlannin ilman alhaisen yritysverotuksen järjestelmää Irlannin on vaikea ylläpitää taloudellista kasvua, ja jatkaa, että Applen verotus ja kansainvälisten veroparatiisien lisääntynyt valvonta vaatii Irlantia luomaan uudenlaisen kasvumallin, joka ei tukeudu niin voimakkaasti alhaisiin yhtiöveroihin.  ”Irlanti ei ole kovin valmistautunut käsittelemään tämän muutoksen tuomia haasteita”, Mody kirjoittaa. Hän huomauttaa, että irlantilaiset yritykset tekevät varsin vähän tutkimus- ja kehitystyötä. 

Irlanti on pieni, mutta kuvaava esimerkki Euroopan laajuisen fiskaali- ja finanssiharmonisoinnin lukemattomista vaikeuksista.

Liittovaltion luominen olisi samaa kuin pommin rakentaminen perheen olohuoneessa.

*

Lopuksi lainaan vielä Vesa Vihriälää:

Euron tulevaisuudesta Modylla on kaksi visiota.

Ensimmäistä hän kutsuu nimellä ”lisää samaa”. Hän ei pidä realistisena liittovaltiomaista rakennetta, jossa olisi selkeää keskitettyä finanssipoliittista päätösvaltaa. Kansalaisilta ei yksinkertaisesti ole saatavissa tukea tällaiselle. Pyrkimys tähän samalla kun jäsenmaiden väliset taloudelliset erot pysyvät suurina tai kasvavat, johtavat poliittisten ristiriitojen voimistumiseen. Italiasta tulee jossain vaiheessa kriisin keskipiste. Muiden jäsenmaiden ja Euroopan keskuspankin halu tukea Italiaa muodostuu riskien suuruuden takia kyseenalaiseksi. Italiaa puolestaan houkuttaa eroaminen. Ero olisi kuitenkin tuhoisa Italialle ja johtaisi kriisiin laajemminkin. Parhaimpana tämän vision päätepisteenä Mody näkee Saksan, ja ehkä joidenkin muiden vahvojen maiden, eron eurosta. (korostukset VH:n)

Toinen visio on finanssipoliittisen vastuun jättäminen selkeästi jäsenmaille, kun sitä nyt säädellään vakaus- ja kasvusopimuksella. Tässä visiossa markkinakuri estäisi jäsenmaiden ylivelkaantumisen. Euroopan keskuspankin mandaattia laajennettaisiin hintavakaudesta myös työttömyyden vähentämiseen. EU:n pitäisi keskittyä yhteismarkkinoiden ja osaamisen vahvistamiseen. Euro jäisi olemaan, mutta rahaliiton sijasta EU:n poliittisena ytimenä olisi intellektuaalinen yhteisö
.”

*

Paljon mietittävää.

Paljon päänsärkyä.

*

PS.

Ashoka Modyn kirjan nimessä luvataan ”yhdeksän näytöstä”.

Ne muuten ovat, ilmenee sisällysluettelosta:

Part A: Before the Crisis
Chapter 1: Three Leaps in the Dark
Chapter 2: Kohl's Euro
Chapter 3: Schröder Asserts Germany's National Interest
Chapter 4: The Disappearance of Sovereign Risk
Part B: The Crisis and its Resolution
Chapter 5: The Triple Crisis
Chapter 6: The Role of the European Central Bank
Chapter 7: The Bailouts
Chapter 8: The Puzzling Stance on Debt Restructuring
Chapter 9: The Way Forward

*

]]>
50 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260078-eurotragedia-uljas-uusi-eurooppa-ja-sen-katkytkuolema#comments Ashoka Mody Euro Euroopan unioni EuroTragedia Vesa Vihriälä Mon, 27 Aug 2018 15:16:58 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260078-eurotragedia-uljas-uusi-eurooppa-ja-sen-katkytkuolema
Luurangot taloustieteilijöiden kaapeissa http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259332-luurangot-taloustieteilijoiden-kaapeissa <p>Helsingin Sanomat muistuttaa monia tieteellisiä aikakauslehtiä siinä, että myös Hesari julkaisee <em>valikoitujen</em> asiantuntijoiden mielipiteitä, jotka noudattelevat ja tukevat <em>toimituksen omaa poliittista kantaa</em>.</p><p>Valtiovarainministeriön kansantalousosaston entinen ylijohtaja, EVA:n ex-toimitusjohtaja ja Aalto-yliopiston entinen <a href="https://www.professoriliitto.fi/?x23370=490169" target="_blank">työelämäprofessori</a> (ei siis taloustieteen emeritusprofessori, kuten lehdessä sanotaan) Sixten Korkman väittää Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005785139.html" target="_blank">kolumnissaan</a>, että &rdquo;maailma kaipaa rationaalista populismia&rdquo;, joka laittaisi &rdquo;kapitalismia kuriin&rdquo;.</p><p>Saman olisi voinut sanoa ilman titteleitä kuka tahansa.</p><p>On huvittavaa, että &rdquo;populismi&rdquo; alkaa kelvata myös populismin kriitikoille. Korkman tosin paheksuu edelleen &rdquo;nationalistiseksi&rdquo; luonnehtimaansa populismia. Hän jatkaa brexitin arvostelua ja iloitsee etukäteen Yhdysvaltain liittotason vaaleista, joissa Donald Trumpin asema saattaa heikentyä. Samalla hän pelkää Ruotsidemokraattien voittoa ja nousua suurimmaksi puolueeksi.</p><p>Korkman kirjoittaa, että &rdquo;[<em>o</em>]<em>lisi aivan luonnollista, jos populismin syyttävä sormi osoittaisi huonosti säädeltyä rahoitusjärjestelmää ja räikeitä tuloeroja. Mutta ei: syntipukkia haetaan EU:sta, muukalaisista, eliitistä tai mediasta.</em>&rdquo; Hän myös jatkaa: &rdquo;<em>Yritykset sulkea rajoja eivät korjaa niitä Afrikan ongelmia, jotka pakolaisvirtaa aiheuttavat.</em>&rdquo;</p><p>Suomenruotsalaisen huvitteluliberalismin perinteestä ammentava hyvinvointisukupolven edustaja ei näytä pystyvän tulkitsemaan eikä ymmärtämään, mistä niin brexit kuin Trump-ilmiökin perimmältään kertovat. Ne kertovat länsimaisen keskiluokan ja työväenluokan halusta pitää asemastaan kiinni: pyrkimyksestä sanoa vastalauseensa niin kapitalismille, globalisaatiolle kuin internationalismillekin.</p><p>Juuri niitä EU:n liittovaltiopolitiikalla, maahanmuutolla ja työvoiman siirroilla on edistetty. Kyseisen politiikan tueksi ovat menneet valikoitua journalismia harjoittava valtamedia ja elitisoitunut viranomaisvalta, joka on koettanut tukahduttaa arvostelun sensuurillaan.</p><p>Niinpä &rdquo;populismiksi&rdquo; (virheellisesti) moitittu yhteiskuntakritiikki on kohdistunut aivan oikein osuessaan federalisteihin, keskittämispolitiikkaan ja väestöjensiirtojen suosijoihin (populismin käsitteen sisällöstä tarkemmin <a href="http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225870-mita-on-populismi" target="_blank">täällä</a>).</p><p>Korkmania vastaan voidaan lisäksi todeta, että myöskään kehitysmaalaisten maahanmuutto Eurooppaan tai Pohjois-Amerikkaan ei korjaa Afrikan ongelmia. Sen sijaan kehitysmaille tappiollinen väestövuoto <a href="http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189005-kuinka-kehitysapu-kurjistaa" target="_blank">pahentaa</a> kehitysmaiden kurjuuskierrettä ja luo uusia ongelmia velkakurimuksessa ja pankkien talutusnuorassa oleviin entisiin hyvinvointivaltioihin.</p><p>Kansallista etua peräänkuuluttava politiikka on luonnollinen seuraus kansainvälisyyden ylikorostamisesta. Kun kansainvälinen kapitalismi ja sosialistinen internationalismi ovat paiskanneet kättä Euroopan kansalaisten oman edun yli, on selvää, että tuloksena on kansalaisten vastareaktio.</p><p>Korkman ei näytä lainkaan käsittävän, että brexitin ja Trump-ilmiön kautta halutaan palauttaa kansallista itsemääräämisoikeutta niin taloudellisissa, väestöpoliittisissa kuin kulttuurisissakin asioissa. Sen sijaan hän jatkaa entisen levyn pyörittelyä ja sanoo, että &rdquo;[<em>k</em>]<em>aipaamme nykyistä vahvempaa kansainvälistä yhteistyötä</em>&rdquo;.</p><p>Kyseinen tendenssi on väärä, ja painoa pitäisi siirtää kansallisen toimintatason suuntaan, sillä vahvat kansallisvaltiot ovat hyvinvointiyhteiskuntien edellytyksiä. Liberaalit ovat ajatelleet virheellisesti, että kansallista etua edistetään parhaiten kansainvälisen yhteistoiminnan kautta. Nyt lähes kaikki valta on Brysselissä, Strasbourgissa ja Frankfurtissa.</p><p>Kontrasti Trumpin ja Putinin vetämiin ryhtiliikkeisiin kasvaa ja korostuu, sillä EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin <a href="http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258164-taas-kannissa" target="_blank">juopottelusta</a> on tullut Euroopan unionissa vallitsevan todellisuuspaon ja valheen kurimuksessa piehtaroinnin vertauskuva.</p><p>Pääkomissaarin kännissä toikkarointi ja hänen <a href="https://www.verkkouutiset.fi/jean-claude-juncker-karl-marxin-200-vuotisjuhlaan/" target="_blank">suosionosoituksensa</a> kommunismin pääideologille Karl Marxille eivät ole millään tavoin harmittomia vaan halveksuttavia. Ne kielivät nimenomaan EU:n elitisoitumisesta, byrokratisoitumisesta ja epädemokraattisuudesta sekä siitä, että komissaareja ei valita vapailla vaaleilla, minkä vuoksi puheenjohtajaksi on voinut nousta José Manuel Barroson kaltaisia &rdquo;entisiä&rdquo; kommunisteja.</p><p>Omasta mielestäni Euroopalla on neljä tietä, joista yksi on eliitin ajama liittovaltiopolitiikan tie. Se johtaa aina vain syvemmälle euroalueen sysimustaan syleilyyn.</p><p>Toinen tie on sosialismin tie, jolla valtioiden rahoituskriisi pyritään ratkaisemaan ottamalla pankit valtioiden haltuun. Kolmas on nationalismin tie, jolla kohdataan toisenlaisia pakkotoimia ja väkivaltaisuuksia.</p><p>Neljäs tie &ndash; ja samalla tie, jota itse kannatan &ndash; on paluutie, jota kulkien peräännytään kunnianhimoisiksi osoittautuneista EU-sitoumuksista ja palautetaan EU hallitusti takaisin vapaakauppaliitoksi. Vapaakauppa on mahdollista ilman yhteistä valuuttaa, niin kuin myös Korkman on jälkiviisaasti tunnustanut kirjassaan <em>Euro &ndash; Valuutta vailla valtiota</em> (2013). Hänen peräänsä voisi heittää Milton Friedmanilta tunnetun lauseen, että hyvinvointivaltio ja väestöjen vapaa liikkuvuus ovat mahdoton yhdistelmä.</p><p>Korkman voisi löytää etsimänsä &rdquo;syntipukin&rdquo; itsestään, sillä hän oli aikoinaan ajamassa Suomea osaksi euroaluetta &ndash; kannanotto, jota hän on kierrellen ja kaarrellen katunut kolmessa populaarissa talouskirjassaan (arvioin niitä <a href="http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228326-sixten-kuin-sixteen" target="_blank">tässä</a> kirjoituksessani).</p><p>Korkman on useimpien johtavien poliittisten virkamiesten tavoin menneen maailman mies. Hän vaikuttaa yhtä populistiselta ja epätoivoiselta kuin taloustieteen rocktähdeksi sanottu vasemmiston suosikki Thomas Piketty, jonka hurjia visioita arvioin <a href="http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228271-thomas-piketty-kurpitsanaamio-vai-taytetty-ankka" target="_blank">täällä</a>.</p><p>Vasemmistopopulismi kelpuutetaan median <em>suosion </em>kohteeksi, oikeistopopulismia ei &ndash; ehkä juuri siksi, että kurinalainen talouspolitiikka, kansallisten erojen tunnustaminen ja kansallisen edun vaaliminen <em>eivät ole </em>populismia vaan realismia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin Sanomat muistuttaa monia tieteellisiä aikakauslehtiä siinä, että myös Hesari julkaisee valikoitujen asiantuntijoiden mielipiteitä, jotka noudattelevat ja tukevat toimituksen omaa poliittista kantaa.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston entinen ylijohtaja, EVA:n ex-toimitusjohtaja ja Aalto-yliopiston entinen työelämäprofessori (ei siis taloustieteen emeritusprofessori, kuten lehdessä sanotaan) Sixten Korkman väittää Helsingin Sanomien kolumnissaan, että ”maailma kaipaa rationaalista populismia”, joka laittaisi ”kapitalismia kuriin”.

Saman olisi voinut sanoa ilman titteleitä kuka tahansa.

On huvittavaa, että ”populismi” alkaa kelvata myös populismin kriitikoille. Korkman tosin paheksuu edelleen ”nationalistiseksi” luonnehtimaansa populismia. Hän jatkaa brexitin arvostelua ja iloitsee etukäteen Yhdysvaltain liittotason vaaleista, joissa Donald Trumpin asema saattaa heikentyä. Samalla hän pelkää Ruotsidemokraattien voittoa ja nousua suurimmaksi puolueeksi.

Korkman kirjoittaa, että ”[o]lisi aivan luonnollista, jos populismin syyttävä sormi osoittaisi huonosti säädeltyä rahoitusjärjestelmää ja räikeitä tuloeroja. Mutta ei: syntipukkia haetaan EU:sta, muukalaisista, eliitistä tai mediasta.” Hän myös jatkaa: ”Yritykset sulkea rajoja eivät korjaa niitä Afrikan ongelmia, jotka pakolaisvirtaa aiheuttavat.

Suomenruotsalaisen huvitteluliberalismin perinteestä ammentava hyvinvointisukupolven edustaja ei näytä pystyvän tulkitsemaan eikä ymmärtämään, mistä niin brexit kuin Trump-ilmiökin perimmältään kertovat. Ne kertovat länsimaisen keskiluokan ja työväenluokan halusta pitää asemastaan kiinni: pyrkimyksestä sanoa vastalauseensa niin kapitalismille, globalisaatiolle kuin internationalismillekin.

Juuri niitä EU:n liittovaltiopolitiikalla, maahanmuutolla ja työvoiman siirroilla on edistetty. Kyseisen politiikan tueksi ovat menneet valikoitua journalismia harjoittava valtamedia ja elitisoitunut viranomaisvalta, joka on koettanut tukahduttaa arvostelun sensuurillaan.

Niinpä ”populismiksi” (virheellisesti) moitittu yhteiskuntakritiikki on kohdistunut aivan oikein osuessaan federalisteihin, keskittämispolitiikkaan ja väestöjensiirtojen suosijoihin (populismin käsitteen sisällöstä tarkemmin täällä).

Korkmania vastaan voidaan lisäksi todeta, että myöskään kehitysmaalaisten maahanmuutto Eurooppaan tai Pohjois-Amerikkaan ei korjaa Afrikan ongelmia. Sen sijaan kehitysmaille tappiollinen väestövuoto pahentaa kehitysmaiden kurjuuskierrettä ja luo uusia ongelmia velkakurimuksessa ja pankkien talutusnuorassa oleviin entisiin hyvinvointivaltioihin.

Kansallista etua peräänkuuluttava politiikka on luonnollinen seuraus kansainvälisyyden ylikorostamisesta. Kun kansainvälinen kapitalismi ja sosialistinen internationalismi ovat paiskanneet kättä Euroopan kansalaisten oman edun yli, on selvää, että tuloksena on kansalaisten vastareaktio.

Korkman ei näytä lainkaan käsittävän, että brexitin ja Trump-ilmiön kautta halutaan palauttaa kansallista itsemääräämisoikeutta niin taloudellisissa, väestöpoliittisissa kuin kulttuurisissakin asioissa. Sen sijaan hän jatkaa entisen levyn pyörittelyä ja sanoo, että ”[k]aipaamme nykyistä vahvempaa kansainvälistä yhteistyötä”.

Kyseinen tendenssi on väärä, ja painoa pitäisi siirtää kansallisen toimintatason suuntaan, sillä vahvat kansallisvaltiot ovat hyvinvointiyhteiskuntien edellytyksiä. Liberaalit ovat ajatelleet virheellisesti, että kansallista etua edistetään parhaiten kansainvälisen yhteistoiminnan kautta. Nyt lähes kaikki valta on Brysselissä, Strasbourgissa ja Frankfurtissa.

Kontrasti Trumpin ja Putinin vetämiin ryhtiliikkeisiin kasvaa ja korostuu, sillä EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin juopottelusta on tullut Euroopan unionissa vallitsevan todellisuuspaon ja valheen kurimuksessa piehtaroinnin vertauskuva.

Pääkomissaarin kännissä toikkarointi ja hänen suosionosoituksensa kommunismin pääideologille Karl Marxille eivät ole millään tavoin harmittomia vaan halveksuttavia. Ne kielivät nimenomaan EU:n elitisoitumisesta, byrokratisoitumisesta ja epädemokraattisuudesta sekä siitä, että komissaareja ei valita vapailla vaaleilla, minkä vuoksi puheenjohtajaksi on voinut nousta José Manuel Barroson kaltaisia ”entisiä” kommunisteja.

Omasta mielestäni Euroopalla on neljä tietä, joista yksi on eliitin ajama liittovaltiopolitiikan tie. Se johtaa aina vain syvemmälle euroalueen sysimustaan syleilyyn.

Toinen tie on sosialismin tie, jolla valtioiden rahoituskriisi pyritään ratkaisemaan ottamalla pankit valtioiden haltuun. Kolmas on nationalismin tie, jolla kohdataan toisenlaisia pakkotoimia ja väkivaltaisuuksia.

Neljäs tie – ja samalla tie, jota itse kannatan – on paluutie, jota kulkien peräännytään kunnianhimoisiksi osoittautuneista EU-sitoumuksista ja palautetaan EU hallitusti takaisin vapaakauppaliitoksi. Vapaakauppa on mahdollista ilman yhteistä valuuttaa, niin kuin myös Korkman on jälkiviisaasti tunnustanut kirjassaan Euro – Valuutta vailla valtiota (2013). Hänen peräänsä voisi heittää Milton Friedmanilta tunnetun lauseen, että hyvinvointivaltio ja väestöjen vapaa liikkuvuus ovat mahdoton yhdistelmä.

Korkman voisi löytää etsimänsä ”syntipukin” itsestään, sillä hän oli aikoinaan ajamassa Suomea osaksi euroaluetta – kannanotto, jota hän on kierrellen ja kaarrellen katunut kolmessa populaarissa talouskirjassaan (arvioin niitä tässä kirjoituksessani).

Korkman on useimpien johtavien poliittisten virkamiesten tavoin menneen maailman mies. Hän vaikuttaa yhtä populistiselta ja epätoivoiselta kuin taloustieteen rocktähdeksi sanottu vasemmiston suosikki Thomas Piketty, jonka hurjia visioita arvioin täällä.

Vasemmistopopulismi kelpuutetaan median suosion kohteeksi, oikeistopopulismia ei – ehkä juuri siksi, että kurinalainen talouspolitiikka, kansallisten erojen tunnustaminen ja kansallisen edun vaaliminen eivät ole populismia vaan realismia.

]]>
3 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259332-luurangot-taloustieteilijoiden-kaapeissa#comments Brexit Donald Trump Euro Euroopan unioni Talouspolitiikka Sat, 11 Aug 2018 07:54:44 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259332-luurangot-taloustieteilijoiden-kaapeissa
Kreikka - Euro - Velkahelpotukset http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259083-kreikka-euro-velkahelpotukset <p>Koska en ole taloustieteilijä tai kauppatieteitä opiskellut, mutta epäilen aihetta kiinnostavaksi valtiollisen taloutemme ja rahayksikkömme osalta, esitän aiheen ja annan kaikille vapaan kommentoinnin.</p><p>&nbsp;</p><p>Onko tämä euro oikeasti niin hyvä ettei siitä tunnu voivan käydä kriittistä keskustelua?</p><p>&nbsp;</p><p>Euroministerit ovat optimistisia, mutta sehän on heidän työnsä vakuuttaa markkinoita?</p><p>&nbsp;</p><p>Kannattaako euroministereitä uskoa, kun kansainvälinen valuuttarahasto IMF on eri mieltä?</p><p>&nbsp;</p><p>Mielestäni omillaan pärjääminen ei tarkoita sitä, että velkaa helpotetaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Iltalehti, IMF varoittaa euroaluetta: Kreikka saattaa tarvita lisää velkahelpotuksia, 5.8.2018</p><p><a href="https://m.iltalehti.fi/talous/201808052201116919_ta.shtml" title="https://m.iltalehti.fi/talous/201808052201116919_ta.shtml">https://m.iltalehti.fi/talous/201808052201116919_ta.shtml</a></p><p>&nbsp;</p><p>Iltalehti, Euroministerit: Kreikka pärjää omillaan - Suomi saa rahojaan takaisin: Orpo: &rdquo;Historian siipien havinaa&rdquo;, 22.6.2018</p><p><a href="https://m.iltalehti.fi/politiikka/201806222201031144_pi.shtml" title="https://m.iltalehti.fi/politiikka/201806222201031144_pi.shtml">https://m.iltalehti.fi/politiikka/201806222201031144_pi.shtml</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Koska en ole taloustieteilijä tai kauppatieteitä opiskellut, mutta epäilen aihetta kiinnostavaksi valtiollisen taloutemme ja rahayksikkömme osalta, esitän aiheen ja annan kaikille vapaan kommentoinnin.

 

Onko tämä euro oikeasti niin hyvä ettei siitä tunnu voivan käydä kriittistä keskustelua?

 

Euroministerit ovat optimistisia, mutta sehän on heidän työnsä vakuuttaa markkinoita?

 

Kannattaako euroministereitä uskoa, kun kansainvälinen valuuttarahasto IMF on eri mieltä?

 

Mielestäni omillaan pärjääminen ei tarkoita sitä, että velkaa helpotetaan.

 

Iltalehti, IMF varoittaa euroaluetta: Kreikka saattaa tarvita lisää velkahelpotuksia, 5.8.2018

https://m.iltalehti.fi/talous/201808052201116919_ta.shtml

 

Iltalehti, Euroministerit: Kreikka pärjää omillaan - Suomi saa rahojaan takaisin: Orpo: ”Historian siipien havinaa”, 22.6.2018

https://m.iltalehti.fi/politiikka/201806222201031144_pi.shtml

 

]]>
5 http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259083-kreikka-euro-velkahelpotukset#comments Euro Kreikka Velkahelpotukset Sun, 05 Aug 2018 11:06:57 +0000 Jani Tuononen http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259083-kreikka-euro-velkahelpotukset
Saksa ja Ranska ovat lähellä sopua euroalueen talousuudistuksista http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257015-saksa-ja-ranska-ovat-lahella-sopua-euroalueen-talousuudistuksista <p>&nbsp;</p><p>Liittovaltiojehut vauhdissa taas, tässä <a href="http://demokraatti.fi/ranska-kannattaa-euroalueen-taloudenpidon-voimakkaampaa-keskittamista-saksa-maltillisempaa-linjaa-nyt-sopu-on-lahella/">LINKKI</a></p><p>&nbsp;</p><p>&quot;Macronin Ranska ajaa pitkälle meneviä uudistuksia, joihin kuuluu muun muassa euroalueen yhteinen budjetti ja entistä keskitetympi taloudenpito.&quot;</p><p>&quot;Angela Merkelin Saksa on vastapainona ajanut maltillisempien uudistusten linjaa&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Jotenkin hassua tuo &quot;angela Merkelin Saksa&quot; tuossa yhteydessä, kun Merkel on itse liittovaltiomiehiä.</p><p>Taitaa olla jonkun muun Saksa nyt kuitenkin tässä asiassa vallassa.</p><p>&quot;Maiden välisenä kiistakapulana on ollut muun muassa sijoitusrahasto, jolla autettaisiin unionin köyhimpiä jäsenmaita teknologian, tieteen ja innovaation kehittämisessä.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Eli lisää varainsiirtoo Suomesta köyhempiin maihin.</p><p>Siitä on EU tehty...</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Liittovaltiojehut vauhdissa taas, tässä LINKKI

 

"Macronin Ranska ajaa pitkälle meneviä uudistuksia, joihin kuuluu muun muassa euroalueen yhteinen budjetti ja entistä keskitetympi taloudenpito."

"Angela Merkelin Saksa on vastapainona ajanut maltillisempien uudistusten linjaa"

 

Jotenkin hassua tuo "angela Merkelin Saksa" tuossa yhteydessä, kun Merkel on itse liittovaltiomiehiä.

Taitaa olla jonkun muun Saksa nyt kuitenkin tässä asiassa vallassa.

"Maiden välisenä kiistakapulana on ollut muun muassa sijoitusrahasto, jolla autettaisiin unionin köyhimpiä jäsenmaita teknologian, tieteen ja innovaation kehittämisessä."

 

Eli lisää varainsiirtoo Suomesta köyhempiin maihin.

Siitä on EU tehty...

]]>
2 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257015-saksa-ja-ranska-ovat-lahella-sopua-euroalueen-talousuudistuksista#comments Euro Sun, 17 Jun 2018 05:29:26 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257015-saksa-ja-ranska-ovat-lahella-sopua-euroalueen-talousuudistuksista
Mikä on Perussuomalaisten EU kanta nykyään? http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256304-mika-on-perussuomalaisten-eu-kanta-nykyaan <p>Kymmenen vuotta sitten kuulimme toistuvasti slougania &rdquo;missä eu siellä ongelma&rdquo;. EU:n ja euron hyvistä ja huonoista puolista käytiin keskustelua julkisesti.</p><p>Siitä seurasi vuonna 2011 jytky ja Persut sai 23% äänistä. Suomessa EU kriittisiä ihmisiä on 30-40% ja kun äänestämässä kävi 65% niin tuo 23% kannatus on selkeästi linjassa.</p><p>Hallitusvastuuta ei kuitenkaan tullut ja kannatus tippui 2015 vaaleissa 17,7 prosenttiin. Ilmeisesti ihmiset pettyivät kun ei 2011 ei menty hallitukseen ja 2015 pettyi entisestään kun hallitukseen mentyä se EU kriittisyys suli yhä edelleen.</p><p>Kahden jytkyn kausilla on menty takaamaan EU pankkien lainoja ja yhteisvastuu kasvanut. Tällä kaudella pankkiunioni saanut vihreää valoa, eli yhä edelleen yhteisvastuu kasvamassa kohti liittovaltiota.</p><p>Miten tässä nyt näin on käynyt?</p><p>Liittovaltiokehitys on ottanut loppukirin vuosikymmenien maratoonissa.</p><p>Muualla EU:ssa tätä ollaan herätty vastustamaan ja valtaan on noussut yhä useampia EU kriittisiä puolueita.</p><p>Jostain syystä Suomessa on hiljaista. Laura Huhtasaari&nbsp;&nbsp;presidenttivaalikampanjoinnissa tätä koitti nostaa esiin, mutta eipä siitä muut keskusteluun ryhtynyt.</p><p>Nyt tuo Perussuomalaisten % on alle kymmenen gallupeissa.</p><p>Edelleen Suomessa olisi ne 30-40% jonkin verran eu-kriittisiä, joista 65 äänestysprosentilla olisi yli 20% kannatus saatavissa.</p><p>Ajankohta olisi mitä parhain tuoda esiin tuota liittovaltion etenemistä ja sen haitoista meille, sekä tietenkin euron meille tuomista ongelmista, sekä meneillään olevasta kriisistä, jossa korot on edelleen nollissa ja biljoonaelvytys päällä ja samaan aikaan valtiot sen kun velkaantuu lisää, vaikka palveluita karsitaan ja keskitetään.</p><p>EU on hidas ja kankea ja se tekee haittaa meidän ja koko EU alueen kilpailukyvylle maailmalla.</p><p>Tästä erinomainen esimerkki maahanmuuttopolitiikka. Sipilä on kohta&nbsp;3 vuotta odottanut EU tason ratkaisua asiaan ja sinä aikana ja tästä eteenpäin maahamme lompsii ihmisiä nauttimaan rehevistä palveluistamme vastikkeettomasti papereilla tai ilman. Oli tarvetta tai ei.</p><p>Eli kolme vuotta hukattu, koska ne EU tason ratkaisut kestää ja tässä maahanmuuttoasiassa sitä ei tule koskaan. EU:ssa on maita, jotka eivät suostu ottamaan pakolaisia siinä määrin kun esim Saksa ja siksi sitä ratkaisua ei tule. EI KOSKAAN! EU tason ratkaisut vaatii jäsenmaiden yksimielisen päätöksen ja tässä asiassa sitä ei tule.</p><p>Tästä syystä liittovaltiota aletaan nyt ajaa oikein urakalla, koska kaikki ymmärtävät, että koko EU kärsii, kun asioihin ei saada ratkaisuja. Olisi helpompi liittovaltiossa, koska silloin ei jäsenmailta enää mitään kyseltäisi näissä asioissa.</p><p>Kaikki ymmärtävät, että liittovaltiota ei voi näillä nykyisillä jäsenmailla tulla ja pitäisi ymmärtää, että nykymallilla ei ole järkevä jatkaa edellä mainituista syistä.</p><p>EU:n on pakko jakautua jollain tasolla ja samoin euron, joka ei voi mitenkään toimia kun jäsenmaiden taloudet on niin erilaisia. Jossain tarvittaisiin elvytystä ja toisaalla koronnostoa, niin miten toimitaan, kun eurossa voi tarjota vain samaa lääkettä kaikille kerralla? Mahdoton yhtälö ja erittäin helppo tuoda ymmärrettävästi esiin. Vai onko jollain ratkaisu tuohon euron ongelmaan?</p><p>Näistä euron ja eu:n ongelmista ei kuulla mitään mediassa? Ei kerrassaan mitään, muutamaan vuoteen enää. Henkilökohtaisesti uskon, että&nbsp;Persujen kannatus&nbsp;on pudonnut 23 tasolta alle kymppiin tästä syystä.</p><p>Maahanmuutto on yksi tärkeä asia Persuille ja siitä ollaan oltu äänessä, mutta ihmettelen, että miksi sitä ei ole tuotu esiin, että maahanmuttoon ei tule ratkaisua, koska hallitus odottaa mitä eu tekee.</p><p>Olisi helppo vetää aasinsilta EU:n tuomaan ongelmaan. Miksi näin ei tehdä?</p><p>Kannatus palaa vain palauttamalla EU ja euro kritiikki julkisuuteen.</p><p>Jos EU:n mukana tuomista ongelmista halutaan niskanpäälle, niin se tie on ensin suurimmaksi oppositiopuolueeksi avaamaan keskustelua EU:n ongelmista ja EURON toimimattomuudesta, sekä liittovaltiokehityksestä.</p><p>Tietoisuuden levitessä näistä asioista julkisella keskustelulla EU kriittisyys kasvaa ja hyvän oppositiokauden jälkeen ei isot puolueet voi&nbsp;Persuja enää sulkea pois hallituksesta.</p><p>Korjatkaa jos olen väärässä</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kymmenen vuotta sitten kuulimme toistuvasti slougania ”missä eu siellä ongelma”. EU:n ja euron hyvistä ja huonoista puolista käytiin keskustelua julkisesti.

Siitä seurasi vuonna 2011 jytky ja Persut sai 23% äänistä. Suomessa EU kriittisiä ihmisiä on 30-40% ja kun äänestämässä kävi 65% niin tuo 23% kannatus on selkeästi linjassa.

Hallitusvastuuta ei kuitenkaan tullut ja kannatus tippui 2015 vaaleissa 17,7 prosenttiin. Ilmeisesti ihmiset pettyivät kun ei 2011 ei menty hallitukseen ja 2015 pettyi entisestään kun hallitukseen mentyä se EU kriittisyys suli yhä edelleen.

Kahden jytkyn kausilla on menty takaamaan EU pankkien lainoja ja yhteisvastuu kasvanut. Tällä kaudella pankkiunioni saanut vihreää valoa, eli yhä edelleen yhteisvastuu kasvamassa kohti liittovaltiota.

Miten tässä nyt näin on käynyt?

Liittovaltiokehitys on ottanut loppukirin vuosikymmenien maratoonissa.

Muualla EU:ssa tätä ollaan herätty vastustamaan ja valtaan on noussut yhä useampia EU kriittisiä puolueita.

Jostain syystä Suomessa on hiljaista. Laura Huhtasaari  presidenttivaalikampanjoinnissa tätä koitti nostaa esiin, mutta eipä siitä muut keskusteluun ryhtynyt.

Nyt tuo Perussuomalaisten % on alle kymmenen gallupeissa.

Edelleen Suomessa olisi ne 30-40% jonkin verran eu-kriittisiä, joista 65 äänestysprosentilla olisi yli 20% kannatus saatavissa.

Ajankohta olisi mitä parhain tuoda esiin tuota liittovaltion etenemistä ja sen haitoista meille, sekä tietenkin euron meille tuomista ongelmista, sekä meneillään olevasta kriisistä, jossa korot on edelleen nollissa ja biljoonaelvytys päällä ja samaan aikaan valtiot sen kun velkaantuu lisää, vaikka palveluita karsitaan ja keskitetään.

EU on hidas ja kankea ja se tekee haittaa meidän ja koko EU alueen kilpailukyvylle maailmalla.

Tästä erinomainen esimerkki maahanmuuttopolitiikka. Sipilä on kohta 3 vuotta odottanut EU tason ratkaisua asiaan ja sinä aikana ja tästä eteenpäin maahamme lompsii ihmisiä nauttimaan rehevistä palveluistamme vastikkeettomasti papereilla tai ilman. Oli tarvetta tai ei.

Eli kolme vuotta hukattu, koska ne EU tason ratkaisut kestää ja tässä maahanmuuttoasiassa sitä ei tule koskaan. EU:ssa on maita, jotka eivät suostu ottamaan pakolaisia siinä määrin kun esim Saksa ja siksi sitä ratkaisua ei tule. EI KOSKAAN! EU tason ratkaisut vaatii jäsenmaiden yksimielisen päätöksen ja tässä asiassa sitä ei tule.

Tästä syystä liittovaltiota aletaan nyt ajaa oikein urakalla, koska kaikki ymmärtävät, että koko EU kärsii, kun asioihin ei saada ratkaisuja. Olisi helpompi liittovaltiossa, koska silloin ei jäsenmailta enää mitään kyseltäisi näissä asioissa.

Kaikki ymmärtävät, että liittovaltiota ei voi näillä nykyisillä jäsenmailla tulla ja pitäisi ymmärtää, että nykymallilla ei ole järkevä jatkaa edellä mainituista syistä.

EU:n on pakko jakautua jollain tasolla ja samoin euron, joka ei voi mitenkään toimia kun jäsenmaiden taloudet on niin erilaisia. Jossain tarvittaisiin elvytystä ja toisaalla koronnostoa, niin miten toimitaan, kun eurossa voi tarjota vain samaa lääkettä kaikille kerralla? Mahdoton yhtälö ja erittäin helppo tuoda ymmärrettävästi esiin. Vai onko jollain ratkaisu tuohon euron ongelmaan?

Näistä euron ja eu:n ongelmista ei kuulla mitään mediassa? Ei kerrassaan mitään, muutamaan vuoteen enää. Henkilökohtaisesti uskon, että Persujen kannatus on pudonnut 23 tasolta alle kymppiin tästä syystä.

Maahanmuutto on yksi tärkeä asia Persuille ja siitä ollaan oltu äänessä, mutta ihmettelen, että miksi sitä ei ole tuotu esiin, että maahanmuttoon ei tule ratkaisua, koska hallitus odottaa mitä eu tekee.

Olisi helppo vetää aasinsilta EU:n tuomaan ongelmaan. Miksi näin ei tehdä?

Kannatus palaa vain palauttamalla EU ja euro kritiikki julkisuuteen.

Jos EU:n mukana tuomista ongelmista halutaan niskanpäälle, niin se tie on ensin suurimmaksi oppositiopuolueeksi avaamaan keskustelua EU:n ongelmista ja EURON toimimattomuudesta, sekä liittovaltiokehityksestä.

Tietoisuuden levitessä näistä asioista julkisella keskustelulla EU kriittisyys kasvaa ja hyvän oppositiokauden jälkeen ei isot puolueet voi Persuja enää sulkea pois hallituksesta.

Korjatkaa jos olen väärässä

]]>
40 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256304-mika-on-perussuomalaisten-eu-kanta-nykyaan#comments EU Euro Perussuomalaiset Sun, 03 Jun 2018 15:49:04 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256304-mika-on-perussuomalaisten-eu-kanta-nykyaan
Italiassa pelataan upporikasta ja rutiköyhää – sinunkin tulevaisuudella http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256062-italiassa-pelataan-upporikasta-ja-rutikoyhaa-sinunkin-tulevaisuudella <p>Italiassa panokset kovenevat. Italian presidentti Sergio Mattarella torppasi viikonloppuna Liiton ja Viiden tähden liikkeen valtiovarainministerin Paolo Savonan.&nbsp; Mattarella käytti perustuslaillista valtaansa ja asettui italialaista populismia vastaan sekä pyysi IMF:n palveluksessa kannuksensa hankkinutta lombardialaista ekonomistia Carlo Cottarellia muodostamaan hallituksen ja saattelemaan maan kohti uusia vaaleja.&nbsp;</p><p>Vaikka euro- ja EU-kriittiset ryhmät saivat vaaleissa murskavoiton, totesi Mattarella, <a href="https://www.huffingtonpost.it/2018/05/27/lora-piu-buia-di-mattarella-la-scelta-obbligata-di-difendere-linteresse-nazionale-dopo-il-no-dei-partiti-alla-soluzione-giorgetti-per-leconomia_a_23444708/?utm_hp_ref=it-homepage">ettei presidenttinä voi hyväksyä valtiovarainministeriä, joka tukee Italian euroeroa</a>&nbsp;-&nbsp;<em>&quot;non può sostenere la proposta di un ministro sostenitore della fuoriuscita dall&#39;euro&quot;.&nbsp;</em>Muodostumassa oleva hallitus oli lieventänyt kantojaan aiemmasta, mutta koska euroeroa ei suljettu pois, Mattarelle teki ratkaisunsa katsoen puolustuvansa kansallisia intressejä.&nbsp;</p><p>Nyt Cottarellin pitäisi toimia tilanteessa, jossa vaalit uusitaan ja parlamentti on hänen vastustajiensa hallussa. Yksin Liiton ja Viiden tähden liikkeen osuus Italian parlamentin paikoista ylittää 50 %. Kaiken lisäksi puolueparin esittämällä hallitusohjelmalla oli italialaisten vankka tuki (hiukan yli 60 %) ja puolueiden kannatus on korkeampaa kuin aiemmin.</p><p>Tällaisessa tilanteessa presidentti Sergio Mattarella totesi, että eurojäsenyys on perustavanlaatuinen valinta ja jos siitä halutaan keskustella, niin siitä on keskusteltava vakavasti. Toisin sanoen presidentti Mattarella korotti kerralla panoksia: eurokriittinen hallitus ei kelpaa, koska nämä eivät irtisanoutuneet euroerosta, vaan seuraavissa vaaleissa on tehtävä valinta. Italia on matkalla eurovaaleihin, jossa kyse ei enää ole siitä, kuinka Italia taplaa eurojäsenenä eteenpäin vain siitä, että lähteekö maa eurosta.</p><p>Valitettavasti eurooppalaiset johtajat eivät näytä vieläkään ymmärtäneen, että jos tarjolla on vain&nbsp;<em>lisää sitä samaa</em>&nbsp;tai&nbsp;<em>jotain ihan muuta</em>, niin pidemmän päälle&nbsp;<em>ihan mitä tahansa muuta</em>&nbsp;alkaa kuulostaa kasvavalle joukolle vaihtoehdolta, kun vallitseva politiikka ja järjestelmä aletaan nähdä ongelmana. Paine muutokselle kasvaa ja mitä kauemmin johtajiltamme menee sen ymmärtämiseen, sitä rajumpi korjausliike on luvassa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>P.S. Nyt kun eurokriisi saattaa taas siirtyä akuuttiin vaiheeseen, niin voi vähän muistella vanhojakin:&nbsp;<em><a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/105406-eurooppa-friikki">&quot;Eurooppa-friikki&quot; </a>(05/2012), </em>erityisesti tämä<em>&nbsp;</em>&nbsp;<em><a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/110270-eurososialistit-ja-suomen-n%C3%B6yryytys">Eurososialistit ja Suomen nöyryytys</a> (06/2012), <a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/114245-espanjan-valtio-ei-tarvitse-tukipakettia-ja-muut-parhaat-jutut-aiheesta">Eurokriisisoppa ja sammakot kattilassa</a> (08/2012) .&nbsp;</em></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com"><u>vpleivo@gmail.com</u></a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank"><u>Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</u></a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank"><u>Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</u></a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;</p> Italiassa panokset kovenevat. Italian presidentti Sergio Mattarella torppasi viikonloppuna Liiton ja Viiden tähden liikkeen valtiovarainministerin Paolo Savonan.  Mattarella käytti perustuslaillista valtaansa ja asettui italialaista populismia vastaan sekä pyysi IMF:n palveluksessa kannuksensa hankkinutta lombardialaista ekonomistia Carlo Cottarellia muodostamaan hallituksen ja saattelemaan maan kohti uusia vaaleja. 

Vaikka euro- ja EU-kriittiset ryhmät saivat vaaleissa murskavoiton, totesi Mattarella, ettei presidenttinä voi hyväksyä valtiovarainministeriä, joka tukee Italian euroeroa - "non può sostenere la proposta di un ministro sostenitore della fuoriuscita dall'euro". Muodostumassa oleva hallitus oli lieventänyt kantojaan aiemmasta, mutta koska euroeroa ei suljettu pois, Mattarelle teki ratkaisunsa katsoen puolustuvansa kansallisia intressejä. 

Nyt Cottarellin pitäisi toimia tilanteessa, jossa vaalit uusitaan ja parlamentti on hänen vastustajiensa hallussa. Yksin Liiton ja Viiden tähden liikkeen osuus Italian parlamentin paikoista ylittää 50 %. Kaiken lisäksi puolueparin esittämällä hallitusohjelmalla oli italialaisten vankka tuki (hiukan yli 60 %) ja puolueiden kannatus on korkeampaa kuin aiemmin.

Tällaisessa tilanteessa presidentti Sergio Mattarella totesi, että eurojäsenyys on perustavanlaatuinen valinta ja jos siitä halutaan keskustella, niin siitä on keskusteltava vakavasti. Toisin sanoen presidentti Mattarella korotti kerralla panoksia: eurokriittinen hallitus ei kelpaa, koska nämä eivät irtisanoutuneet euroerosta, vaan seuraavissa vaaleissa on tehtävä valinta. Italia on matkalla eurovaaleihin, jossa kyse ei enää ole siitä, kuinka Italia taplaa eurojäsenenä eteenpäin vain siitä, että lähteekö maa eurosta.

Valitettavasti eurooppalaiset johtajat eivät näytä vieläkään ymmärtäneen, että jos tarjolla on vain lisää sitä samaa tai jotain ihan muuta, niin pidemmän päälle ihan mitä tahansa muuta alkaa kuulostaa kasvavalle joukolle vaihtoehdolta, kun vallitseva politiikka ja järjestelmä aletaan nähdä ongelmana. Paine muutokselle kasvaa ja mitä kauemmin johtajiltamme menee sen ymmärtämiseen, sitä rajumpi korjausliike on luvassa. 

 

 

P.S. Nyt kun eurokriisi saattaa taas siirtyä akuuttiin vaiheeseen, niin voi vähän muistella vanhojakin: "Eurooppa-friikki" (05/2012), erityisesti tämä  Eurososialistit ja Suomen nöyryytys (06/2012), Eurokriisisoppa ja sammakot kattilassa (08/2012) . 

 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

]]>
66 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256062-italiassa-pelataan-upporikasta-ja-rutikoyhaa-sinunkin-tulevaisuudella#comments Raha EU Euro Eurokriisi Italia Talous Wed, 30 May 2018 03:38:31 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256062-italiassa-pelataan-upporikasta-ja-rutikoyhaa-sinunkin-tulevaisuudella
Eurostoliitto vai Neuvostoliitto? http://ollikotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256037-eurostoliitto-vai-neuvostoliitto <p>&nbsp;</p><p>Italiassa pidetyt parlamenttivaalit osoittautuivat pettymykseksi Brysselille ja pitkään uskottiin, ettei maa saa hallitusta kasaan.</p><p>Todellisuus osoittautui kuitenkin toiseksi, kun sekä viiden tähden liike ja Lega saivat sopimuksen aikaan hallituksen muodostamisesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä ei luonnollisesti Brysselille kelvannut, sillä Brysselissä tapoihin kuuluu joko a) järjestää uusi kansanäänestys jos tulos ei miellytä tai b) vaihtaa hallitusta, jos hallitus ei miellytä.</p><p>Ilmeisesti hermostuneet reaktiot Brysselistä ja markkinoilta johtivat siihen, että väliaikaiseksi pääministeriksi nousee Carlo Cottarelli, joka on muun muassa ehdottanut kansanäänestysten kieltämistä Brexit-tuloksen jälkeen.</p><p><a href="https://news.sky.com/story/who-is-italys-likely-new-prime-minister-carlo-cottarelli-11388367">https://news.sky.com/story/who-is-italys-likely-new-prime-minister-carlo-cottarelli-11388367</a></p><p>&nbsp;</p><p>Tämä on aika linjassa komission puheenjohtaja Juckerin kanssa, joka totesi vuonna 2015 Le Figaro-lehden haastattelussa, ettei EU:n perussopimuksista voi olla kansanäänestyksiä</p><p><a href="https://en.wikiquote.org/wiki/Jean-Claude_Juncker">https://en.wikiquote.org/wiki/Jean-Claude_Juncker</a></p><p>&nbsp;</p><p>Italian tilanne näyttää nyt, mistä eurossa ja EU:ssa on kysymys.&nbsp; Kokonaisia kansakuntia alistetaan pakko-ohjaukseen, kun niiden tekemät ratkaisut eivät miellytä hallitsevaa eliittiä ja markkinoita. Voidaan sanoa, että EU on kaapannut vallan Italiassa ja haluaa ottaa sen pihtiotteeseen. Italian demokratia on takavarikoitu muiden käyttöön. &nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Euroeliittiä huolestuttaa myös, että Italian euroskeptinen hallitus suhtautuisi Brexitiin myönteisemmin ja estäisi suoranaisen kiusanteon Britanniaa kohtaan.</p><p>&nbsp;</p><p>On vaikea sanoa, mikä lopputulema on, mutta varmaa on, että Brysselin vallanpitäjät tulevat käyttämään kaikki käytettävissä olevat keinot ja jopa hiukan ylikin tilanteen saamiseksi hallintaan. Italiassa tyytymättömyys voi purkautua entistä voimakkaampana vastarintana uusissa vaaleissa ja voikin olla, että Brysseliltä loppuvat keinot kesken. Suomen hallitus seisoo luonnollisesti uskollisena soturina Brysselin rinnalla, hinnalla millä hyvänsä, sillä vanhojen puolueiden euroideologia ei salli kriittistä tai analyyttista keskustelua.</p><p>&nbsp;</p><p>Ne maat, jotka ovat viisaasti jääneet eurojärjestelmän ulkopuolelle näkevät nyt kauaskantoisen päätöksensä edut: Eurostoliitto tai Neuvostoliitto, kumpaakin hallitaan pelolla.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Olli Kotro<br />Poliittinen neuvonantaja (ps.)<br />Euroopan parlamentti</em></p><p><em>Kirjoitus edustaa henkilökohtaista näkemystä, ei minkään muun tahon.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Italiassa pidetyt parlamenttivaalit osoittautuivat pettymykseksi Brysselille ja pitkään uskottiin, ettei maa saa hallitusta kasaan.

Todellisuus osoittautui kuitenkin toiseksi, kun sekä viiden tähden liike ja Lega saivat sopimuksen aikaan hallituksen muodostamisesta.

 

Tämä ei luonnollisesti Brysselille kelvannut, sillä Brysselissä tapoihin kuuluu joko a) järjestää uusi kansanäänestys jos tulos ei miellytä tai b) vaihtaa hallitusta, jos hallitus ei miellytä.

Ilmeisesti hermostuneet reaktiot Brysselistä ja markkinoilta johtivat siihen, että väliaikaiseksi pääministeriksi nousee Carlo Cottarelli, joka on muun muassa ehdottanut kansanäänestysten kieltämistä Brexit-tuloksen jälkeen.

https://news.sky.com/story/who-is-italys-likely-new-prime-minister-carlo-cottarelli-11388367

 

Tämä on aika linjassa komission puheenjohtaja Juckerin kanssa, joka totesi vuonna 2015 Le Figaro-lehden haastattelussa, ettei EU:n perussopimuksista voi olla kansanäänestyksiä

https://en.wikiquote.org/wiki/Jean-Claude_Juncker

 

Italian tilanne näyttää nyt, mistä eurossa ja EU:ssa on kysymys.  Kokonaisia kansakuntia alistetaan pakko-ohjaukseen, kun niiden tekemät ratkaisut eivät miellytä hallitsevaa eliittiä ja markkinoita. Voidaan sanoa, että EU on kaapannut vallan Italiassa ja haluaa ottaa sen pihtiotteeseen. Italian demokratia on takavarikoitu muiden käyttöön.   

 

Euroeliittiä huolestuttaa myös, että Italian euroskeptinen hallitus suhtautuisi Brexitiin myönteisemmin ja estäisi suoranaisen kiusanteon Britanniaa kohtaan.

 

On vaikea sanoa, mikä lopputulema on, mutta varmaa on, että Brysselin vallanpitäjät tulevat käyttämään kaikki käytettävissä olevat keinot ja jopa hiukan ylikin tilanteen saamiseksi hallintaan. Italiassa tyytymättömyys voi purkautua entistä voimakkaampana vastarintana uusissa vaaleissa ja voikin olla, että Brysseliltä loppuvat keinot kesken. Suomen hallitus seisoo luonnollisesti uskollisena soturina Brysselin rinnalla, hinnalla millä hyvänsä, sillä vanhojen puolueiden euroideologia ei salli kriittistä tai analyyttista keskustelua.

 

Ne maat, jotka ovat viisaasti jääneet eurojärjestelmän ulkopuolelle näkevät nyt kauaskantoisen päätöksensä edut: Eurostoliitto tai Neuvostoliitto, kumpaakin hallitaan pelolla.

 

Olli Kotro
Poliittinen neuvonantaja (ps.)
Euroopan parlamentti

Kirjoitus edustaa henkilökohtaista näkemystä, ei minkään muun tahon.

]]>
5 http://ollikotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256037-eurostoliitto-vai-neuvostoliitto#comments Ero Eurosta Euro Euroopan unioni Tue, 29 May 2018 10:54:59 +0000 Olli Kotro http://ollikotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256037-eurostoliitto-vai-neuvostoliitto
Italian euroeroa kenties mahdotonta pysäyttää enää http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256024-italian-euroeroa-kenties-mahdotonta-pysayttaa-enaa <p>Italian maaliskuun vaalien jälkeen markkinoiden tyyneys tuntui minusta täysin käsittämättömältä. Likipitäen koko huhtikuun aikana oli mahdollista myydä kaikki mahdollinen Italiaan liittyvä &ndash; ja shortata lisää. Vasta, kun Liitto (ex Pohjoisen Liitto) ja Viiden tähden liike aloittivat yhdessä hallitustunnustelut alkoi paniikki.</p><p>Paniikille oli tilausta jo <strong>ennen vaaleja</strong> [<a href="http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249363-eulla-syyta-odottaa-italian-vaaleja-kauhunsekaisin-tuntein">linkki 1</a>][<a href="https://www.suomenuutiset.fi/italian-vaaleissa-miinavaara-eulle-pohjoisen-liiton-viiden-tahden-liikkeen-kumppanuus-vaalien-jalkeen-myrkkya-brysselille/">linkki 2</a>].</p><p>Italian presidentti <strong>Sergio Mattarella</strong> kertoi sunnuntaina epäävänsä eurovastaisen valtiovarainministeri <strong>Paolo Savonan</strong>. Hänellä oli kaksi perustelua. Ensimmäinen niistä oli Italian joukkovelkakirjojen korkojen nousu (velkakirjan hinta laski.)</p><p>Tämän päätöksen jälkeen korot ovat nousseet entistä nopeammin. Tiistaina aamupäivällä Italian 2-vuotisen joukkovelkakirjan korko on noussut <a href="https://www.investing.com/rates-bonds/italy-2-year-bond-yield">jälkimarkkinoilla</a> yli 100 korkopistettä.</p><p>Mattarellan toinen perustelu oli, että koska vaalien alla eurojäsenyys ei ollut vaaliteemana niin sitä ei voi tuoda takaoven kautta hallitusohjelmaankaan.</p><p>Nyt tilanne on selvä. Jos Liitto ja Viiden tähden liike muodostaa vaaliliiton tuleviin syksyn vaaleihin niin tämä on samalla kannanotto Italian eurojäsenyydestä. Tuoreimmassa mielipidekyselyssä Viiden tähden liike mittautti 29,5 prosentin kannatuksen ja Liitto komeassa nosteessa pamautti ruutuun lukemat 27,5 prosenttia. Yhteensä tämä tekee siis 57 prosenttia, mikä riittäisi komeasti enemmistöhallitukseen. Se voi houkutella Liittoa jättämään oikeistokoalitio, jossa etenkin Forza Italia on laskussa.</p><p>Sekä Liiton puheenjohtaja <strong>Matteo Salvini</strong> ja Viiden tähden liikkeen puheenjohtaja <strong>Luigi Di Maio</strong> ovat kehottaneet kansalaisia protesteihin. Salvini on herroista selkeästi eurovastaisempi.</p><p>Siinähän teille on kansanäänestys eurosta. Lukema on osapuilleen sama kuin italialaisten näkemys Liiton ja Viiden tähden liikkeen hallitusohjelmasta. 61 prosenttia italialaisista piti sitä hyvänä.</p><p>Suomellahan ei varmaan vielä(kään) ole suunnitelmaa euroeron tai euron hajoamisen varalle? Ei kovin viisasta.</p><p><strong>Päivitys 29.5.2018 klo 11:45:</strong> Italian 2-vuotisen joukkovelkakirjan jälkimarkkinakorko on noussut jo 150 korkopisteellä. 10-vuotisen lainan korko on käyttäytynyt maltillisemmin ja noussut vain 68 korkopistettä. Lyhyen lainan ripeämpi nousu yli pidempien lainojen viittaa <em>maksukyvyttömyysuhkaan</em> ts. Italian eurojäsenyys päättyy rysähtäen seinien lävitse.</p><p><strong>Korjaus 29.5.2018 klo 15:40: </strong>Sergio Mattarella on Italian presidentti, eikä aiemmin virheellisesti ilmoitettu pääministeri.</p><p>&nbsp;</p> Italian maaliskuun vaalien jälkeen markkinoiden tyyneys tuntui minusta täysin käsittämättömältä. Likipitäen koko huhtikuun aikana oli mahdollista myydä kaikki mahdollinen Italiaan liittyvä – ja shortata lisää. Vasta, kun Liitto (ex Pohjoisen Liitto) ja Viiden tähden liike aloittivat yhdessä hallitustunnustelut alkoi paniikki.

Paniikille oli tilausta jo ennen vaaleja [linkki 1][linkki 2].

Italian presidentti Sergio Mattarella kertoi sunnuntaina epäävänsä eurovastaisen valtiovarainministeri Paolo Savonan. Hänellä oli kaksi perustelua. Ensimmäinen niistä oli Italian joukkovelkakirjojen korkojen nousu (velkakirjan hinta laski.)

Tämän päätöksen jälkeen korot ovat nousseet entistä nopeammin. Tiistaina aamupäivällä Italian 2-vuotisen joukkovelkakirjan korko on noussut jälkimarkkinoilla yli 100 korkopistettä.

Mattarellan toinen perustelu oli, että koska vaalien alla eurojäsenyys ei ollut vaaliteemana niin sitä ei voi tuoda takaoven kautta hallitusohjelmaankaan.

Nyt tilanne on selvä. Jos Liitto ja Viiden tähden liike muodostaa vaaliliiton tuleviin syksyn vaaleihin niin tämä on samalla kannanotto Italian eurojäsenyydestä. Tuoreimmassa mielipidekyselyssä Viiden tähden liike mittautti 29,5 prosentin kannatuksen ja Liitto komeassa nosteessa pamautti ruutuun lukemat 27,5 prosenttia. Yhteensä tämä tekee siis 57 prosenttia, mikä riittäisi komeasti enemmistöhallitukseen. Se voi houkutella Liittoa jättämään oikeistokoalitio, jossa etenkin Forza Italia on laskussa.

Sekä Liiton puheenjohtaja Matteo Salvini ja Viiden tähden liikkeen puheenjohtaja Luigi Di Maio ovat kehottaneet kansalaisia protesteihin. Salvini on herroista selkeästi eurovastaisempi.

Siinähän teille on kansanäänestys eurosta. Lukema on osapuilleen sama kuin italialaisten näkemys Liiton ja Viiden tähden liikkeen hallitusohjelmasta. 61 prosenttia italialaisista piti sitä hyvänä.

Suomellahan ei varmaan vielä(kään) ole suunnitelmaa euroeron tai euron hajoamisen varalle? Ei kovin viisasta.

Päivitys 29.5.2018 klo 11:45: Italian 2-vuotisen joukkovelkakirjan jälkimarkkinakorko on noussut jo 150 korkopisteellä. 10-vuotisen lainan korko on käyttäytynyt maltillisemmin ja noussut vain 68 korkopistettä. Lyhyen lainan ripeämpi nousu yli pidempien lainojen viittaa maksukyvyttömyysuhkaan ts. Italian eurojäsenyys päättyy rysähtäen seinien lävitse.

Korjaus 29.5.2018 klo 15:40: Sergio Mattarella on Italian presidentti, eikä aiemmin virheellisesti ilmoitettu pääministeri.

 

]]>
114 http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256024-italian-euroeroa-kenties-mahdotonta-pysayttaa-enaa#comments Ulkomaat Euro Italia Luigi Di Maio Matteo Salvini Tue, 29 May 2018 08:31:42 +0000 Henri Alakylä http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256024-italian-euroeroa-kenties-mahdotonta-pysayttaa-enaa
Italian tilanne pitää vientimme voimissaan http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255607-italian-tilanne-pitaa-vientimme-voimissaan <p>Euron arvo kipusi jo hälyttävästi ja alkoi jo olla lähellä 1,3 tasoa, joka alkaa vahingoittaa kilpailukykyämme.</p><p>&nbsp;</p><p>Euro romahti 2014 &nbsp;1,5 tasolta 1,1 tasolle EKP:n kriisitoimien ansiosta, mutta nämä toimet oli jo menettämässä tehoa ja seuraava kriisi kolkuttelee ovella.</p><p>Italian hallituksen muodostaminen on pudottanut EURON takaisin alas ja tämä on kuin lahja meidän viennille.</p><p>Uusia investointeja tuo toki saattaa jarruttaa tuo epävarmuus, mutta nykyisten vientiyritysten toiminnalle se on etu.</p><p>Italia ehdottaa kahden euron taktiikkaa, koska&nbsp;EURON &nbsp;arvo on liian suuri heille, eli tiedostavat saman ongelman, joka meillä on ollut kohta kymmenen vuotta ja joka nyt hetkellisesti korjaantu pari vuotta sitten kun euron arvo manipuloitiin alas.</p><p>Italian äänikuninkaat, jotka hallitusta ovat muodostamassa tietävät, että kilpailukykyä voidaan kahdella tavalla lisätä. Joko valuutan arvon nousua rajoittamalla kuten Ruotsissa, joka ei vaikuta tavallisten ihmisten elämään mitenkään, tai pudottamalla palkkoja ja lyhentämällä lomia voi vaikuttaa samoin, mutta tämä vaikuttaa erittäin kovasti juuri tavallisten ihmisten elämään.</p><p>&nbsp;</p><p>Siksi he tarjoavat kahden eri arvoisen euron käyttöönottoa, kuten on ehdotettu monissa muissakin maissa, joiden kilpailukyky sakkaa liian korkean euron takia. Suomi tästä hyvä esimerkki.</p><p>&nbsp;</p><p>Macron tiedostaa tämän ongelman, mutta Macronen lääke tähän on euroalueen yhteinen budjetti, eli jonkinlainen liittovaltio, eli kansallisten hallitusten vallan lopullinen poistaminen jäsenmailta.</p><p>Silloin Brysselistä käsin olisi helppo huolehtia kilpailukyvystä, kun Heidän ei tarvitsisi edes kysyä meiltä duunareilta täällä Suomessa, että haluammeko leikata palkkaamme 20% tai 30% kilpailukyvyn parantamiseksi, koska He päättäisivät tuosta itse. Tätä tavoittelee Suomen Kokoomus ja Sipilä tietoisesti ja tietämättään kaikki, jotka kuvittelevat, että eu ja euro voi jatkaa näin, kun on tähänkin asti menty.</p><p>Ei ole mahdollista. Varsinkin euron tilanne on sen verran hälyttävä ja EKP käyttänyt jo lähes kaikki rahapoliittiset toimet, helikopterirahaa lukuunottamatta, että joku ratkaisu on muutaman lähivuoden aikana pakko tehdä, tai kulissi romahtaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Valinta on edessä ja se on lähellä. Yhteinen budjetti, eli liittovaltio, tai euroalueen jakautuminen jollain tasolla.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euron arvo kipusi jo hälyttävästi ja alkoi jo olla lähellä 1,3 tasoa, joka alkaa vahingoittaa kilpailukykyämme.

 

Euro romahti 2014  1,5 tasolta 1,1 tasolle EKP:n kriisitoimien ansiosta, mutta nämä toimet oli jo menettämässä tehoa ja seuraava kriisi kolkuttelee ovella.

Italian hallituksen muodostaminen on pudottanut EURON takaisin alas ja tämä on kuin lahja meidän viennille.

Uusia investointeja tuo toki saattaa jarruttaa tuo epävarmuus, mutta nykyisten vientiyritysten toiminnalle se on etu.

Italia ehdottaa kahden euron taktiikkaa, koska EURON  arvo on liian suuri heille, eli tiedostavat saman ongelman, joka meillä on ollut kohta kymmenen vuotta ja joka nyt hetkellisesti korjaantu pari vuotta sitten kun euron arvo manipuloitiin alas.

Italian äänikuninkaat, jotka hallitusta ovat muodostamassa tietävät, että kilpailukykyä voidaan kahdella tavalla lisätä. Joko valuutan arvon nousua rajoittamalla kuten Ruotsissa, joka ei vaikuta tavallisten ihmisten elämään mitenkään, tai pudottamalla palkkoja ja lyhentämällä lomia voi vaikuttaa samoin, mutta tämä vaikuttaa erittäin kovasti juuri tavallisten ihmisten elämään.

 

Siksi he tarjoavat kahden eri arvoisen euron käyttöönottoa, kuten on ehdotettu monissa muissakin maissa, joiden kilpailukyky sakkaa liian korkean euron takia. Suomi tästä hyvä esimerkki.

 

Macron tiedostaa tämän ongelman, mutta Macronen lääke tähän on euroalueen yhteinen budjetti, eli jonkinlainen liittovaltio, eli kansallisten hallitusten vallan lopullinen poistaminen jäsenmailta.

Silloin Brysselistä käsin olisi helppo huolehtia kilpailukyvystä, kun Heidän ei tarvitsisi edes kysyä meiltä duunareilta täällä Suomessa, että haluammeko leikata palkkaamme 20% tai 30% kilpailukyvyn parantamiseksi, koska He päättäisivät tuosta itse. Tätä tavoittelee Suomen Kokoomus ja Sipilä tietoisesti ja tietämättään kaikki, jotka kuvittelevat, että eu ja euro voi jatkaa näin, kun on tähänkin asti menty.

Ei ole mahdollista. Varsinkin euron tilanne on sen verran hälyttävä ja EKP käyttänyt jo lähes kaikki rahapoliittiset toimet, helikopterirahaa lukuunottamatta, että joku ratkaisu on muutaman lähivuoden aikana pakko tehdä, tai kulissi romahtaa.

 

Valinta on edessä ja se on lähellä. Yhteinen budjetti, eli liittovaltio, tai euroalueen jakautuminen jollain tasolla.

 

 

 

]]>
0 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255607-italian-tilanne-pitaa-vientimme-voimissaan#comments EU Euro Talous Mon, 21 May 2018 09:07:09 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255607-italian-tilanne-pitaa-vientimme-voimissaan
Uusi hallitusohjelma http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255532-uusi-hallitusohjelma <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Hallitusohjelma:</p><p>&nbsp;</p><p>Valuuttamme arvon ja korkotason tulisi määräytyä meidän oman taloutemme tason mukaan, jotta säilyttäisimme kilpailukyvyn kansainvälisillä vientimarkkinoilla, joka takaisi työpaikkamme ja turvaisi talouttamme.</p><p>Venäjä pakotteiden poistaminen välittömästi ja viennin elvyttäminen Venäjälle.</p><p>Tyopaikkamme tulee turvata, eli pitää rajoittaa tuontia tullein niistä maista, joissa kustannustaso ei ole Suomen luokkaa lapsityövoiman, puutteellisen terveydenhuollon, jätteiden mereen dumppaamisen ym. tekijöiden vuoksi.</p><p>Kahdenvälisten kauppasopimusten luominen kustannustasoltaan kaltaistemme valtioiden kanssa.</p><p>Valtiomme&nbsp;pitää rahoittaa itseään, joutumatta maksamaan korkoa globaaleille sijoittajille.</p><p>Yrittäjämme tulee kyetä olemaan luovia ja työstää omia persoonallisia ideoitaan.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

Hallitusohjelma:

 

Valuuttamme arvon ja korkotason tulisi määräytyä meidän oman taloutemme tason mukaan, jotta säilyttäisimme kilpailukyvyn kansainvälisillä vientimarkkinoilla, joka takaisi työpaikkamme ja turvaisi talouttamme.

Venäjä pakotteiden poistaminen välittömästi ja viennin elvyttäminen Venäjälle.

Tyopaikkamme tulee turvata, eli pitää rajoittaa tuontia tullein niistä maista, joissa kustannustaso ei ole Suomen luokkaa lapsityövoiman, puutteellisen terveydenhuollon, jätteiden mereen dumppaamisen ym. tekijöiden vuoksi.

Kahdenvälisten kauppasopimusten luominen kustannustasoltaan kaltaistemme valtioiden kanssa.

Valtiomme pitää rahoittaa itseään, joutumatta maksamaan korkoa globaaleille sijoittajille.

Yrittäjämme tulee kyetä olemaan luovia ja työstää omia persoonallisia ideoitaan.

 

 

]]>
0 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255532-uusi-hallitusohjelma#comments EU Euro Suomi Sat, 19 May 2018 05:21:00 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255532-uusi-hallitusohjelma
Huuhaata kirjani avulla http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252312-huuhaata-kirjani-avulla <p>Aloitettuani blogien kirjoittamisen tällä alustalla havaitsin hämmästyksekseni, että lähes 20 vuotta sitten julkaisemaani EU-jäsenyysneuvotteluja käsitelevään kirjaani nojaava, jo lakanneeksi luulemani huuhaakirjoittelu yhä jatkuu erinäisten blogien perässä julkaistuissa kommenteissa.</p><p>Kyseisen kirjoittelun punaisena lankana ovat olleet väitteet siitä, että suomalaisia johdettiin harhaan salailemalla EU-jäsenyysneuvottelujen tuloksia neuvottelujen päätyttyä ja kansanäänestykseen valmistauduttaessa, ja että Suomi vietiin EU:hun jopa maanpetoksellisin toimin. Itse jäsenyyshankkeen lisäksi samanlaisia väitteitä on esitetty erikseen EU:n raha- ja talousliittoon ja sen kolmanteen vaiheeseen eli euron käyttöönottoon liittyen.</p><p>Kirjani on liitetty noihin kirjoituksiin kahdella tavalla. Ensinäkin on väitetty, että jouduin pakotettuna vetämään kirjani pois myynnistä ja/tai hävittämään sen, koska olin muka paljastanut noita salailuja ja maanpetoksellista toimintaa. Toiseksi, kirjani tekstiä on tulkittu niin, että se antaa perustelut salailua ja maanpetoksellista toimintaa koskeville väitteille.</p><p>Sillä perusteella mitä olen voinut päätellä näitä kirjoituksia silmäillessäni, minulle on syntynyt vahva vaikutelma, että kyseisiin henkilöihin ei voi järkisyillä vaikuttaa, siinä määrin he vaikuttavat kiihkomielisiltä ja omiin käsityksiinsä juuttuneilta.</p><p>Tästä huolimatta ilmoitan nyt ja omasta puolestani kertakaikkisesti, että nämä kirjoittajat ovat täysin väärässä niin kirjani myynnistä vetämisen motiivin suhteen kuin myös sen tekstejä omiin tarkoituksiinsa tulkitessaan.</p><p>Kirjani vedettiin pois myynnistä minun ja julkaisijan välisistä syistä, joita en aio käsitellä julkisuudessa, mutta ne syyt eivät liittyneet millään tavalla kirjan sisältöön. Mikään muu taho, ei virallinen eikä epävirallinen, ei ole ollut mitenkään osallinen tähän päätökseen. Itse halusin edelleen julkista kirjan Suomessa ja suomeksi, ja etsin sille toista kustantajaa. Aihe ei kuitenkaan kiinnostanut yhtäkään maan johtavista kustantamoista, joita kaikkia lähestyin. Sen sijaan löysin kustantajan Hollannista, ja kirja julkaistiin siellä vuonna 2001 englanniksi nimellä &rdquo;Finland&rsquo;s Journey to the EU&rdquo; hyvin tarkasti saman sisältöisenä kuin se olisi julkaistu suomeksi, jos kustantaja olisi löytynyt. Eräitä avainvaiheita neuvotteluissa olen lisäksi selostanut artikkeleissa ja puheissani.</p><p>Mitä tulee kirjan sisältöön, se ei minun, EU-jäsenyysneuvotteluihin osallistuneena ja kirjan jokaisen sanan ja sanonnan moneen kertaan kirjoittaneena ja huolellisesti harkinneena, mielestäni oikeuta millään tavalla sellaisia tulkintoja, joita siitä ovat nämä kirjoittajat esittäneet.</p><p>Tiedän, että historioitsijat valmistautuvat parhaillaan julkaisemaan näitä asioita koskevia tutkimuksia, koska julkisten asiakirjojen salassapitosäännöt alkavat mahdollistaa sen noilta vuosilta. Epäilemättä he tulevat löytämään sellaistakin mitä minä en silloin tiennyt, varsinkin mitä tulee poliittisen tason päätöksentekoon Suomessa, ja vetämään myös erilaisia johtopäätöksiä kuin minä. Uskon kuitenkin, että niiltä osin mitä neuvotteluja ja niiden tuloksia selostin, oma kuvaukseni tulee kutakuinkin kestämään. Ken elää, hän näkee.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aloitettuani blogien kirjoittamisen tällä alustalla havaitsin hämmästyksekseni, että lähes 20 vuotta sitten julkaisemaani EU-jäsenyysneuvotteluja käsitelevään kirjaani nojaava, jo lakanneeksi luulemani huuhaakirjoittelu yhä jatkuu erinäisten blogien perässä julkaistuissa kommenteissa.

Kyseisen kirjoittelun punaisena lankana ovat olleet väitteet siitä, että suomalaisia johdettiin harhaan salailemalla EU-jäsenyysneuvottelujen tuloksia neuvottelujen päätyttyä ja kansanäänestykseen valmistauduttaessa, ja että Suomi vietiin EU:hun jopa maanpetoksellisin toimin. Itse jäsenyyshankkeen lisäksi samanlaisia väitteitä on esitetty erikseen EU:n raha- ja talousliittoon ja sen kolmanteen vaiheeseen eli euron käyttöönottoon liittyen.

Kirjani on liitetty noihin kirjoituksiin kahdella tavalla. Ensinäkin on väitetty, että jouduin pakotettuna vetämään kirjani pois myynnistä ja/tai hävittämään sen, koska olin muka paljastanut noita salailuja ja maanpetoksellista toimintaa. Toiseksi, kirjani tekstiä on tulkittu niin, että se antaa perustelut salailua ja maanpetoksellista toimintaa koskeville väitteille.

Sillä perusteella mitä olen voinut päätellä näitä kirjoituksia silmäillessäni, minulle on syntynyt vahva vaikutelma, että kyseisiin henkilöihin ei voi järkisyillä vaikuttaa, siinä määrin he vaikuttavat kiihkomielisiltä ja omiin käsityksiinsä juuttuneilta.

Tästä huolimatta ilmoitan nyt ja omasta puolestani kertakaikkisesti, että nämä kirjoittajat ovat täysin väärässä niin kirjani myynnistä vetämisen motiivin suhteen kuin myös sen tekstejä omiin tarkoituksiinsa tulkitessaan.

Kirjani vedettiin pois myynnistä minun ja julkaisijan välisistä syistä, joita en aio käsitellä julkisuudessa, mutta ne syyt eivät liittyneet millään tavalla kirjan sisältöön. Mikään muu taho, ei virallinen eikä epävirallinen, ei ole ollut mitenkään osallinen tähän päätökseen. Itse halusin edelleen julkista kirjan Suomessa ja suomeksi, ja etsin sille toista kustantajaa. Aihe ei kuitenkaan kiinnostanut yhtäkään maan johtavista kustantamoista, joita kaikkia lähestyin. Sen sijaan löysin kustantajan Hollannista, ja kirja julkaistiin siellä vuonna 2001 englanniksi nimellä ”Finland’s Journey to the EU” hyvin tarkasti saman sisältöisenä kuin se olisi julkaistu suomeksi, jos kustantaja olisi löytynyt. Eräitä avainvaiheita neuvotteluissa olen lisäksi selostanut artikkeleissa ja puheissani.

Mitä tulee kirjan sisältöön, se ei minun, EU-jäsenyysneuvotteluihin osallistuneena ja kirjan jokaisen sanan ja sanonnan moneen kertaan kirjoittaneena ja huolellisesti harkinneena, mielestäni oikeuta millään tavalla sellaisia tulkintoja, joita siitä ovat nämä kirjoittajat esittäneet.

Tiedän, että historioitsijat valmistautuvat parhaillaan julkaisemaan näitä asioita koskevia tutkimuksia, koska julkisten asiakirjojen salassapitosäännöt alkavat mahdollistaa sen noilta vuosilta. Epäilemättä he tulevat löytämään sellaistakin mitä minä en silloin tiennyt, varsinkin mitä tulee poliittisen tason päätöksentekoon Suomessa, ja vetämään myös erilaisia johtopäätöksiä kuin minä. Uskon kuitenkin, että niiltä osin mitä neuvotteluja ja niiden tuloksia selostin, oma kuvaukseni tulee kutakuinkin kestämään. Ken elää, hän näkee.

]]>
0 http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252312-huuhaata-kirjani-avulla#comments EU-jäsenhyys Euro Maaanpetos Salailu Thu, 15 Mar 2018 08:51:28 +0000 Antti Kuosmanen http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252312-huuhaata-kirjani-avulla
Euroalueella 12% suurempi työttömyys kun ei euromaissa http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251740-euroalueella-12-suurempi-tyottomyys-kun-ei-euromaissa <p><a href="http://www.verkkouutiset.fi/juhana-vartiainen-suomi-on-tyottomyydessa-pian-eun-surkutapaus/">Linkki </a></p><p>&quot;EU-alueen keskiarvo työttömien osuudessa on tilaston mukaan 7,3 prosenttia ja euroalueen 8,6 prosenttia.&quot;</p><p>Jännä juttu, että euromaiden työttömyys on melkein 12% suurempi, kun EI euromaissa.</p><p>Kokoomuksen elinehto on Euro ja se on niin tärkeä juttu, että vaikka itse Presidentti siitä olisi halunnut avata keskustelua, niin Orpo toetaa, että siitä ei keskustella.</p><p>Se on kyl sikäli ymmärretävää, että Orpo ei siitä halua keskustella, sillä eurovaluutasta meille on vain ja ainoastaan haittaa, katsoi sitä millä tahansa mittarilla.</p><p>Kokoomuksen suurin haave, eli EU liittovaltio olisi huomattavasti vaikeampi toteuttaa, jos euron ongelmista puhuttaisiin julkisesti, joten hys hys, ei puhuta. Maton alle vaan lakastaan, niin siistiä on...</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Linkki

"EU-alueen keskiarvo työttömien osuudessa on tilaston mukaan 7,3 prosenttia ja euroalueen 8,6 prosenttia."

Jännä juttu, että euromaiden työttömyys on melkein 12% suurempi, kun EI euromaissa.

Kokoomuksen elinehto on Euro ja se on niin tärkeä juttu, että vaikka itse Presidentti siitä olisi halunnut avata keskustelua, niin Orpo toetaa, että siitä ei keskustella.

Se on kyl sikäli ymmärretävää, että Orpo ei siitä halua keskustella, sillä eurovaluutasta meille on vain ja ainoastaan haittaa, katsoi sitä millä tahansa mittarilla.

Kokoomuksen suurin haave, eli EU liittovaltio olisi huomattavasti vaikeampi toteuttaa, jos euron ongelmista puhuttaisiin julkisesti, joten hys hys, ei puhuta. Maton alle vaan lakastaan, niin siistiä on...

]]>
5 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251740-euroalueella-12-suurempi-tyottomyys-kun-ei-euromaissa#comments Euro Sun, 04 Mar 2018 08:15:27 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251740-euroalueella-12-suurempi-tyottomyys-kun-ei-euromaissa
EuroSuomi = soutuvene avomerellä ilman airoja http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251051-eurosuomi-soutuvene-avomerella-ilman-airoja <p><a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001862057.html" title="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001862057.html">https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001862057.html</a></p><p>&nbsp;</p><p>3 vuotta sitten kerrottiin, miten Suomi hyötyy kun euro halpenee.</p><p>&nbsp;</p><p>Trump lisäsi uudessa budjetissa USA:n alijäämän jo lähes biljoonaan dollariin. Tuon luulisi heikentävän dollarin arvoa, eli tekee eurosta vähemmän kilpailukykyisen (ehkä ei). Toki meillä on pieni toivo siittä, että jos tuo Trumpin budejetti ohjautuu infrakstuuriin kuten on luvattu, niin se saattaa piristää Usan taloutta ja pitää kurssin aisoissa ja meidän seuraavan taantuman vielä hetken poissa.</p><p>Tuossa alla Nordean pääanalyytikön täysin pieleen mennyt ennuste euron kurssista ekalla vuosineljänneksellä ja asiaa kurssin vaikutuksista, joista meidän polittikot ei ikinä puhu halaistua sanaa.</p><p>Miksikö ei? No siksi ei, koska siitä olisi vähän noloa puhua, koska se on yksi tärkeimpiä seikkoja viennissämme ja sitä kautta hyvinvoinnissamme, mutta siihen ei meidän oma hallitus voi LAINKAAN vaikuttaa, koska olemme yhteiskriisivaluutta eurossa ja nuo päätökset tekee EKP.</p><p><a href="https://www.is.fi/talo…/porssiuutiset/art-2000005513113.html" title="https://www.is.fi/talo…/porssiuutiset/art-2000005513113.html">https://www.is.fi/talo…/porssiuutiset/art-2000005513113.html</a></p><p>Ja laitetaan vielä kauppalehden uutinen, jossa kuukausi sitten sanottiin, että 1,20 euron taso suhteessa dollariin ei ole vielä katastrofi, mutta selitetään, että korkeampi alkaa sitten jo haitata.</p><p>&quot;OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen laskee, että parin prosentin vahvistuminen kesästä niistää parin vuoden kuluessa noin prosentin viennistä.&quot;</p><p>Voimme todeta, että euro on vahvistunut tuosta nyt reilussa kuukaudessa vielä 5% lisää, eli reilun kuukauden sisällä tapahtunut muutos valuuttaan (joka ei siis ole millään tavalla Suomen hallittavissa) uhkaa heikentää vientiämme tulevina parina vuonna 2% mikäli OP:n pääekonomistiin on uskominen.</p><p>Suomi yhteisvaluutassa on sama asia, kun soutuvene avomerellä ilman airoja.</p><p>Odotan kuumeisesti kokoomuslaista näkemystä tähän, että miksi se on Suomelle hyvä asia.</p><p>Ai niin kun ei tarvii vaihtaa rahaa, kun käy jossain näistä 19 euromaasta, joihin ei kuulu esim. Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska.</p><p>Mitäs sen väliä, että meidän veroja korotetaan ja palveluja leikataan ja palkkaa pienennetään ja velkaa luodaan valtiolle lisää siitä korkoa maksaen veroina&nbsp;ja silti emme saa talouttamme kuntoon, kunhan vaan Espanjassa käydessä kun maksaa kortilla, niin siellä vaihtuu eurot eikä pesot, vai mikä se Espanjan valuutta nyt olikaan.</p><p>Naurettavaa touhua.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001862057.html

 

3 vuotta sitten kerrottiin, miten Suomi hyötyy kun euro halpenee.

 

Trump lisäsi uudessa budjetissa USA:n alijäämän jo lähes biljoonaan dollariin. Tuon luulisi heikentävän dollarin arvoa, eli tekee eurosta vähemmän kilpailukykyisen (ehkä ei). Toki meillä on pieni toivo siittä, että jos tuo Trumpin budejetti ohjautuu infrakstuuriin kuten on luvattu, niin se saattaa piristää Usan taloutta ja pitää kurssin aisoissa ja meidän seuraavan taantuman vielä hetken poissa.

Tuossa alla Nordean pääanalyytikön täysin pieleen mennyt ennuste euron kurssista ekalla vuosineljänneksellä ja asiaa kurssin vaikutuksista, joista meidän polittikot ei ikinä puhu halaistua sanaa.

Miksikö ei? No siksi ei, koska siitä olisi vähän noloa puhua, koska se on yksi tärkeimpiä seikkoja viennissämme ja sitä kautta hyvinvoinnissamme, mutta siihen ei meidän oma hallitus voi LAINKAAN vaikuttaa, koska olemme yhteiskriisivaluutta eurossa ja nuo päätökset tekee EKP.

https://www.is.fi/talo…/porssiuutiset/art-2000005513113.html

Ja laitetaan vielä kauppalehden uutinen, jossa kuukausi sitten sanottiin, että 1,20 euron taso suhteessa dollariin ei ole vielä katastrofi, mutta selitetään, että korkeampi alkaa sitten jo haitata.

"OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen laskee, että parin prosentin vahvistuminen kesästä niistää parin vuoden kuluessa noin prosentin viennistä."

Voimme todeta, että euro on vahvistunut tuosta nyt reilussa kuukaudessa vielä 5% lisää, eli reilun kuukauden sisällä tapahtunut muutos valuuttaan (joka ei siis ole millään tavalla Suomen hallittavissa) uhkaa heikentää vientiämme tulevina parina vuonna 2% mikäli OP:n pääekonomistiin on uskominen.

Suomi yhteisvaluutassa on sama asia, kun soutuvene avomerellä ilman airoja.

Odotan kuumeisesti kokoomuslaista näkemystä tähän, että miksi se on Suomelle hyvä asia.

Ai niin kun ei tarvii vaihtaa rahaa, kun käy jossain näistä 19 euromaasta, joihin ei kuulu esim. Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska.

Mitäs sen väliä, että meidän veroja korotetaan ja palveluja leikataan ja palkkaa pienennetään ja velkaa luodaan valtiolle lisää siitä korkoa maksaen veroina ja silti emme saa talouttamme kuntoon, kunhan vaan Espanjassa käydessä kun maksaa kortilla, niin siellä vaihtuu eurot eikä pesot, vai mikä se Espanjan valuutta nyt olikaan.

Naurettavaa touhua.

]]>
1 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251051-eurosuomi-soutuvene-avomerella-ilman-airoja#comments Euro Talous Sat, 17 Feb 2018 08:21:55 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251051-eurosuomi-soutuvene-avomerella-ilman-airoja
Kriteerejä keskustelulle EU- ja eurojäsenyydestä http://thomashyvrinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249828-kriteereja-keskustelulle-eu-ja-eurojasenyydesta <p><em>Tiivistelmä:</em></p> <p><em>Jotta voi ymmärtää EU:n tai rahaliittojäsenyyden nettovaikutuksen, se on purettava osiin ja sen eri vaikutukset johdannaisvaikutuksineen on osattava luetella ja suhteuttaa toisiinsa. Tämä edellyttää monitieteellistä ymmärrystä. Ilman tätä prosessia jätetään tarkoituksellisesti huomiotta merkittäviä seikkoja päätöksenteossa, mikä on verrattavissa lääkäriin, joka päättää tietoisesti jättää osan labratuloksista lukematta, vaikka tietää niiden sisältävän potilaan terveyden kannalta tärkeää tietoa. Vastaavasti päätöksentekijöiden on osallistettava muut ihmiset mahdollisimman avoimella tavalla, mikäli pyrkimyksenä on yhteinen etu.</em></p> <p>&nbsp;</p> <p>Tässä tekstissä en ota kantaa EU- tai eurojäsenyyden hyviin tai huonoihin puoliin, vaan määrittelen reunaehdot keskustelulle, jonka käyminen on edellytys järkevän lopputuloksen saavuttamiseksi. Hyvin todennäköisesti merkittävin osa tätä keskustelua on jo käyty, mutta otaksun keskustelun pirstaloituneen ympäri erilaisia foorumeita ja tutkimusartikkeleita niin voimakkaasti, että useimmat tavan tallaajat eivät tunne edes keskustelun pääpiirteitä riittävällä tarkkuudella voidakseen osallistua siihen järkevällä tavalla. Oletan, että aiheesta on julkaistu koostekirjallisuutta. Tämän tekstin tarkoituksena on esittää kriteerejä sille prosessille, jonka myötä mielipide EU- ja rahaliittojäsenyydestä muodostuu. Mikäli jokin näistä kriteereistä on puutteellisesti toteutunut, ehdotan, että lukija ottaa ko. kriteerin huomioon ja uudelleenarvioi näkemystään sen perusteella. Mikäli koko prosessi vaikuttaa liian monimutkaiselta, ehdotan, että lukija luottaa johonkuhun itseään sivistyneempään asiaa koskien, kuten useimmat meistä tekevät lukiessaan historiankirjoja tai asioidessaan erikoislääkärin vastaanotolla.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Mikäli mielimme keskustella Suomen EU-jäsenyydestä ja rahaliittojäsenyydestä vakavissamme <em>ilman</em>, että tuemme johtopäätöksillämme ja argumenteillamme jompaa kumpaa valmiiksi väännetyistä lopputuloksista, meidän on keskusteltava järjestelmällisesti ensin yleisesti rahaliittojäsenyyden hyödyistä ja haitoista ja tämän jälkeen EU-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista. Tämä järjestys on olennainen, koska EU-jäsenyyden ominaisuudet saattavat korostua rahaliittojäsenyyden myötä, jolloin osa EU-jäsenyyden mahdollisista eduista saattaa realisoitua vasta syvemmän integraation muodossa, kun taas vähäisemmällä panostuksella saadaan aikaiseksi surkea kompromissi, joka ei palvele ketään. Kultaisen keskitien sijaan saatetaan siis saavuttaa kurainen puolivilla, niin sanoakseni.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Keskusteltaessa rahaliiton hyvistä ja huonoista puolista on otettava esiin <em>kaikki</em> edut ja edunsaajat: Suomen etu, muiden EU-maiden etu, Suomen välillinen etu tätä kautta, muiden EU-maiden välillinen etu. Samoin Suomen ja muiden valtioiden kärsimät haitat ja riskit on lueteltava. Nämä edut ja riskit on painotettava asianmukaisin kertoimin sen mukaan, mikä tuottaa Suomelle parhaan tai huonoimman ennustearvon tulevaisuudessa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Samoin Suomen ja muiden EU-maiden kokemat hyödyt ja haitat on asetettava tarkempaan analyysiin ja esitettävä, millä tavoin ne todellisuudessa realisoituvat: <em>kuka </em>lopulta hyötyy ja <em>kuka</em> maksaa? Mikä on nettovaikutus poliitikolle, putkimiehelle, yritykselle, maanviljelijälle, opiskelijalle, työttömälle, maahanmuuttajalle, jne. Saatavilla on tilastotietoa jo lukuisilta vuosilta, kuten myös ekonomien ennusteita lähivuosille. Näitä tulkittaessa on kuitenkin huomioitava myös paikallisen päätöksenteon vaikutukset &ndash; siis kansallinen politiikka ko. ajanjaksolta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Myös päätöksentekijöiden yksilölliset kannustimet on huomioitava: syvempi integraatio lupaa huippupoliitikoille tulevaisuuden isommalla areenalla kun taas lokaalilla tasolla vaikuttavat jäävät tällöin alakynteen &ndash; tällaiset vaikuttimet eivät voi jäädä keskustelun ulkopuolelle.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Samaa logiikkaa noudatetaan keskusteltaessa unionijäsenyydestä olettaen, että rahaliittojäsenyys katsotaan Suomelle nettotappioksi &ndash; EU-jäsenyydestä kuitenkaan <em>ei</em> voida keskustella ennen kuin on huomioitu rahaliiton nettovaikutus. Vaikka esimerkiksi vapaan liikkuvuuden sopimukset voivat riskeerata kansallista turvallisuutta terrori-iskujen muodossa, on näiden riskien suhteuttaminen kokonaisuuteen mahdotonta ennen kuin arvioidaan rahaliiton nettovaikutus, joka puolestaan on alisteinen vapaan liikkuvuuden mahdollistavalle EU-jäsenyydelle.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Vastaavasti myös on huomioitava <em>paras</em> ja <em>huonoin</em> skenaario kaikissa kolmessa tapauksessa: EU+rahaliitto, EU ilman rahaliittoa, ei EU-jäsenyyttä. On arvioitava jokaisen järjestelmän plastisuus ja vakaus (kyky positiiviseen että negatiiviseen muutokseen), alttius stagnaatiolle tai taantumukselle niin taloudellisesti kuin poliittisesti, sotilaalliset ja muut turvallisuuspoliittiset riskit sekä muiden kuin EU-maiden reaktiot ja mahdolliset vaikutusmahdollisuudet eri skenaarioissa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kaiken tämän lisäksi keskustelun on oltava avointa; ts. vaikutukset ja vaikuttimet on saatettava mahdollisimman selkeällä tavalla mahdollisimman monen ulottuville. Mikäli avoimuuden periaatetta ei noudateta, on lähtökohtaisesti oletettava, että salassa pidettävät yksityiskohdat ovat epäedullisia niille, jotka eivät niistä saa tietää (turvallisuuspolitiikka toki muodostaa tässä oman ilmeisen poikkeuksensa). Hyvä esimerkki siitä, millä tavoin tämä&nbsp;<em>ei</em>&nbsp;nykyään toteudu, on se, että EU:n virallisilla sivuilla ei ole nopeasti silmäillen löydettävissä helposti osiota, joka on omistettu keskustelulle unionin polttavista ongelmista - lyhytkin pohdinta riittää sen ymmärtämiseen, mitä etuja sellaisella osiolla olisi.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Vaikka pohjimmiltaan tällaisessa analyysissä on nähdäkseni kyse plusmiinus-tyyppisestä kustannusajattelusta, edellyttää se ainakin alkeellista ymmärrystä historiasta, takaisinkytkentämekanismeista, rahataloudesta, kansainvälisestä politiikasta, sotatieteistä, ympäristötieteistä, hallintotieteistä, tilasto- ja todennäköisyysmatematiikasta ja päätöksentekoteoriasta. Edelleen, mikäli lukija kokee olevansa altavastaajana joissakin edellämainituista osa-alueista, ehdotan, että hän luottaa niiltä osin asiantuntijamielipiteeseen, mikäli sellainen on saatavilla. Mikäli asiantuntijat ovat erimielisiä, on keskusteluun tutustuttava kokonaisuudessaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tiivistelmä:

Jotta voi ymmärtää EU:n tai rahaliittojäsenyyden nettovaikutuksen, se on purettava osiin ja sen eri vaikutukset johdannaisvaikutuksineen on osattava luetella ja suhteuttaa toisiinsa. Tämä edellyttää monitieteellistä ymmärrystä. Ilman tätä prosessia jätetään tarkoituksellisesti huomiotta merkittäviä seikkoja päätöksenteossa, mikä on verrattavissa lääkäriin, joka päättää tietoisesti jättää osan labratuloksista lukematta, vaikka tietää niiden sisältävän potilaan terveyden kannalta tärkeää tietoa. Vastaavasti päätöksentekijöiden on osallistettava muut ihmiset mahdollisimman avoimella tavalla, mikäli pyrkimyksenä on yhteinen etu.

 

Tässä tekstissä en ota kantaa EU- tai eurojäsenyyden hyviin tai huonoihin puoliin, vaan määrittelen reunaehdot keskustelulle, jonka käyminen on edellytys järkevän lopputuloksen saavuttamiseksi. Hyvin todennäköisesti merkittävin osa tätä keskustelua on jo käyty, mutta otaksun keskustelun pirstaloituneen ympäri erilaisia foorumeita ja tutkimusartikkeleita niin voimakkaasti, että useimmat tavan tallaajat eivät tunne edes keskustelun pääpiirteitä riittävällä tarkkuudella voidakseen osallistua siihen järkevällä tavalla. Oletan, että aiheesta on julkaistu koostekirjallisuutta. Tämän tekstin tarkoituksena on esittää kriteerejä sille prosessille, jonka myötä mielipide EU- ja rahaliittojäsenyydestä muodostuu. Mikäli jokin näistä kriteereistä on puutteellisesti toteutunut, ehdotan, että lukija ottaa ko. kriteerin huomioon ja uudelleenarvioi näkemystään sen perusteella. Mikäli koko prosessi vaikuttaa liian monimutkaiselta, ehdotan, että lukija luottaa johonkuhun itseään sivistyneempään asiaa koskien, kuten useimmat meistä tekevät lukiessaan historiankirjoja tai asioidessaan erikoislääkärin vastaanotolla.

 

Mikäli mielimme keskustella Suomen EU-jäsenyydestä ja rahaliittojäsenyydestä vakavissamme ilman, että tuemme johtopäätöksillämme ja argumenteillamme jompaa kumpaa valmiiksi väännetyistä lopputuloksista, meidän on keskusteltava järjestelmällisesti ensin yleisesti rahaliittojäsenyyden hyödyistä ja haitoista ja tämän jälkeen EU-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista. Tämä järjestys on olennainen, koska EU-jäsenyyden ominaisuudet saattavat korostua rahaliittojäsenyyden myötä, jolloin osa EU-jäsenyyden mahdollisista eduista saattaa realisoitua vasta syvemmän integraation muodossa, kun taas vähäisemmällä panostuksella saadaan aikaiseksi surkea kompromissi, joka ei palvele ketään. Kultaisen keskitien sijaan saatetaan siis saavuttaa kurainen puolivilla, niin sanoakseni.

 

Keskusteltaessa rahaliiton hyvistä ja huonoista puolista on otettava esiin kaikki edut ja edunsaajat: Suomen etu, muiden EU-maiden etu, Suomen välillinen etu tätä kautta, muiden EU-maiden välillinen etu. Samoin Suomen ja muiden valtioiden kärsimät haitat ja riskit on lueteltava. Nämä edut ja riskit on painotettava asianmukaisin kertoimin sen mukaan, mikä tuottaa Suomelle parhaan tai huonoimman ennustearvon tulevaisuudessa.

 

Samoin Suomen ja muiden EU-maiden kokemat hyödyt ja haitat on asetettava tarkempaan analyysiin ja esitettävä, millä tavoin ne todellisuudessa realisoituvat: kuka lopulta hyötyy ja kuka maksaa? Mikä on nettovaikutus poliitikolle, putkimiehelle, yritykselle, maanviljelijälle, opiskelijalle, työttömälle, maahanmuuttajalle, jne. Saatavilla on tilastotietoa jo lukuisilta vuosilta, kuten myös ekonomien ennusteita lähivuosille. Näitä tulkittaessa on kuitenkin huomioitava myös paikallisen päätöksenteon vaikutukset – siis kansallinen politiikka ko. ajanjaksolta.

 

Myös päätöksentekijöiden yksilölliset kannustimet on huomioitava: syvempi integraatio lupaa huippupoliitikoille tulevaisuuden isommalla areenalla kun taas lokaalilla tasolla vaikuttavat jäävät tällöin alakynteen – tällaiset vaikuttimet eivät voi jäädä keskustelun ulkopuolelle.

 

Samaa logiikkaa noudatetaan keskusteltaessa unionijäsenyydestä olettaen, että rahaliittojäsenyys katsotaan Suomelle nettotappioksi – EU-jäsenyydestä kuitenkaan ei voida keskustella ennen kuin on huomioitu rahaliiton nettovaikutus. Vaikka esimerkiksi vapaan liikkuvuuden sopimukset voivat riskeerata kansallista turvallisuutta terrori-iskujen muodossa, on näiden riskien suhteuttaminen kokonaisuuteen mahdotonta ennen kuin arvioidaan rahaliiton nettovaikutus, joka puolestaan on alisteinen vapaan liikkuvuuden mahdollistavalle EU-jäsenyydelle.

 

Vastaavasti myös on huomioitava paras ja huonoin skenaario kaikissa kolmessa tapauksessa: EU+rahaliitto, EU ilman rahaliittoa, ei EU-jäsenyyttä. On arvioitava jokaisen järjestelmän plastisuus ja vakaus (kyky positiiviseen että negatiiviseen muutokseen), alttius stagnaatiolle tai taantumukselle niin taloudellisesti kuin poliittisesti, sotilaalliset ja muut turvallisuuspoliittiset riskit sekä muiden kuin EU-maiden reaktiot ja mahdolliset vaikutusmahdollisuudet eri skenaarioissa.

 

Kaiken tämän lisäksi keskustelun on oltava avointa; ts. vaikutukset ja vaikuttimet on saatettava mahdollisimman selkeällä tavalla mahdollisimman monen ulottuville. Mikäli avoimuuden periaatetta ei noudateta, on lähtökohtaisesti oletettava, että salassa pidettävät yksityiskohdat ovat epäedullisia niille, jotka eivät niistä saa tietää (turvallisuuspolitiikka toki muodostaa tässä oman ilmeisen poikkeuksensa). Hyvä esimerkki siitä, millä tavoin tämä ei nykyään toteudu, on se, että EU:n virallisilla sivuilla ei ole nopeasti silmäillen löydettävissä helposti osiota, joka on omistettu keskustelulle unionin polttavista ongelmista - lyhytkin pohdinta riittää sen ymmärtämiseen, mitä etuja sellaisella osiolla olisi.

 

Vaikka pohjimmiltaan tällaisessa analyysissä on nähdäkseni kyse plusmiinus-tyyppisestä kustannusajattelusta, edellyttää se ainakin alkeellista ymmärrystä historiasta, takaisinkytkentämekanismeista, rahataloudesta, kansainvälisestä politiikasta, sotatieteistä, ympäristötieteistä, hallintotieteistä, tilasto- ja todennäköisyysmatematiikasta ja päätöksentekoteoriasta. Edelleen, mikäli lukija kokee olevansa altavastaajana joissakin edellämainituista osa-alueista, ehdotan, että hän luottaa niiltä osin asiantuntijamielipiteeseen, mikäli sellainen on saatavilla. Mikäli asiantuntijat ovat erimielisiä, on keskusteluun tutustuttava kokonaisuudessaan.

]]>
0 http://thomashyvrinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249828-kriteereja-keskustelulle-eu-ja-eurojasenyydesta#comments EU Euro Mielipide Päätöksenteko Rahaliitto Fri, 26 Jan 2018 11:30:02 +0000 Thomas Hyvärinen http://thomashyvrinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249828-kriteereja-keskustelulle-eu-ja-eurojasenyydesta