Kunnallisvaalit 2017 http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/152795/all Sun, 09 Apr 2017 11:09:47 +0300 fi Vaalityötä persuille http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235405-vaalityota-persuille <p>Tänään äänestetään taas väkeä kunnanvaltuustoihin. &nbsp;Mistähän äänestäjät siinä oikeasti päättävät, tai luulevat päättävänsä? &nbsp;</p><p>Varmasti äänestäjät päättävät ainakin siitä mitä puolueita ja valtuutettuja on niistä asioista päättämässä joista seuraavalla valtuustokaudella päätetään.</p><p>Tämä onkin ihan ydinasia demokratiassa. Äänestäjät harvoin tietävät edes mistä päätetään, eikä heillä ole kantaa päätettäviin asioihin. &nbsp;Jos joku kanta onkin, se kanta on muodostunut puutteellisen tiedon, puutteellisen pohdinnan tai yksipuolisesti oman edun näkökohtien perusteella.&nbsp;</p><p>Kansalaisten valitsemien luottohenkilöiden tehtävänä on sitten pohtia tarkemmin päätettävänä olevia asioita ja tehdä ne päätökset.</p><hr /><p>Mitä minuun tulee, niin minäkään en tiedä paljon kunnassani päätettävissä olevista asioista. Aiemmin olen tehnyt ehdokasvalintani kunnallisvaaleissa valtakunnanpolitiikan perusteella. Sillä perusteella olen valinnut puolueen ja edustajaksi satunnaisen koulutetun henkilön. &nbsp;</p><p>Ei koulutus ole mikään tae hyvästä päätöksenteosta, mutta suuremmalla todennäköisyydellä koulutettu tekee parempia päätöksiä kuin kouluttamaton henkilö.</p><p>Tällä kertaa olen ehdokkaani valinnut hyvissä ajoin, se on siis jo tiedossa. &nbsp;Käytin ensi kertaa elämässäni vaalikonetta, yhden ainoan kerran vain ja vain yhtä konetta, se oli muutan täältä US:sta linkattu vaalikone. &nbsp;</p><p>Olin tyytyväinen vaalikoneen antamiin ehdokkaisiin yleensä ja erityisesti siihen joka sai parhaat pisteet. Hän kuuluu maltilliseen puoueeseen, on suhteellisen nuori ja hyvin koulutettu, sekä kuuluu jo politiikan raskaaseen sarjaan, ei tosin ihan huipulle vielä. &nbsp;Hänen mielipiteensä ovat minua aina ennenkin miellyttäneet.</p><hr /><p>Tässä vaalissa, valitettavasti, parhaan vaalityön pääsi tekemään Tukholmassa olutrekalla ihmisjoukkoon kaahannut terroristi. &nbsp;Hän juuri teki parhaan vaalityön ja saattaa olla että hän pelasti perussuomalaiset veret seisauttavalta vaalitappiolta. Se on todella vahinko, mutta tämä on tällaista.</p><p>Ei muuta tällä kertaa,</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään äänestetään taas väkeä kunnanvaltuustoihin.  Mistähän äänestäjät siinä oikeasti päättävät, tai luulevat päättävänsä?  

Varmasti äänestäjät päättävät ainakin siitä mitä puolueita ja valtuutettuja on niistä asioista päättämässä joista seuraavalla valtuustokaudella päätetään.

Tämä onkin ihan ydinasia demokratiassa. Äänestäjät harvoin tietävät edes mistä päätetään, eikä heillä ole kantaa päätettäviin asioihin.  Jos joku kanta onkin, se kanta on muodostunut puutteellisen tiedon, puutteellisen pohdinnan tai yksipuolisesti oman edun näkökohtien perusteella. 

Kansalaisten valitsemien luottohenkilöiden tehtävänä on sitten pohtia tarkemmin päätettävänä olevia asioita ja tehdä ne päätökset.


Mitä minuun tulee, niin minäkään en tiedä paljon kunnassani päätettävissä olevista asioista. Aiemmin olen tehnyt ehdokasvalintani kunnallisvaaleissa valtakunnanpolitiikan perusteella. Sillä perusteella olen valinnut puolueen ja edustajaksi satunnaisen koulutetun henkilön.  

Ei koulutus ole mikään tae hyvästä päätöksenteosta, mutta suuremmalla todennäköisyydellä koulutettu tekee parempia päätöksiä kuin kouluttamaton henkilö.

Tällä kertaa olen ehdokkaani valinnut hyvissä ajoin, se on siis jo tiedossa.  Käytin ensi kertaa elämässäni vaalikonetta, yhden ainoan kerran vain ja vain yhtä konetta, se oli muutan täältä US:sta linkattu vaalikone.  

Olin tyytyväinen vaalikoneen antamiin ehdokkaisiin yleensä ja erityisesti siihen joka sai parhaat pisteet. Hän kuuluu maltilliseen puoueeseen, on suhteellisen nuori ja hyvin koulutettu, sekä kuuluu jo politiikan raskaaseen sarjaan, ei tosin ihan huipulle vielä.  Hänen mielipiteensä ovat minua aina ennenkin miellyttäneet.


Tässä vaalissa, valitettavasti, parhaan vaalityön pääsi tekemään Tukholmassa olutrekalla ihmisjoukkoon kaahannut terroristi.  Hän juuri teki parhaan vaalityön ja saattaa olla että hän pelasti perussuomalaiset veret seisauttavalta vaalitappiolta. Se on todella vahinko, mutta tämä on tällaista.

Ei muuta tällä kertaa,

 

 

]]>
30 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235405-vaalityota-persuille#comments Kunnallisvaalit 2017 Maahanmuuttokriittisyys Terrorismi Xenofobia Sun, 09 Apr 2017 08:09:47 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235405-vaalityota-persuille
Äänestämällä voi vaikuttaa – Helsingin suunta linjataan vaaleissa http://timovuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235305-aanestamalla-voi-vaikuttaa-helsingin-suunta-linjataan-vaaleissa <p>Yksi takuuvarma keskustelunaihe vaalien alla ja välittömästi sen jälkeen on äänestysprosentti. Tällä kertaa ennakkoon kävi äänestämässä 26,3 prosenttia äänioikeutetuista. Se on vähän enemmän kuin edellisissä kunnallisvaaleissa.</p><p>Kuluneella vuosituhannella äänestysprosentti kunnallisvaaleissa on vaihdellut 58,6 ja 61,2 prosentin välillä, kun vielä 1990-luvun alussa päästiin päälle 70 prosentin lukuihin. Poliittisen päätöksenteon näkökulmasta tarkasteltuna korkeamman äänestysaktiivisuuden tulkitaan antavan vahvemman mandaatin valituille luottamushenkilöille.</p><p>Joskus olen itse miettinyt, miksi erityisesti kunnallis- ja EU-vaalien kohdalla äänestysvilkkaus on selvästi alhaisempi. On hyvä muistaa, että monessa muussa maassa ihmisillä ei ole aitoa mahdollisuutta valita eri vaihtoehtojen välillä. Näin on tilanne esimerkiksi Venäjällä. Luulisi, että pelkästään tämä seikka kannustaisi äänestämään.</p><p>Edustuksellisen demokratian yksi kulmakiviä on se, että jokaisella on vain se yksi ääni, joka voi olla ratkaiseva. Lähihistoriasta löytyy useita esimerkkejä, joissa puolueiden tai puolueiden sisällä ehdokkaiden väliset erot äänimäärissä ovat olleet vain muutamia ääniä.</p><p>Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtynevät uuden valtuustokauden aikana maakuntahallinnon vastuulle, mutta tästä huolimatta kunnilla säilyy tärkeitä tehtäviä. Helsingissä kaupungin vastuulla on jatkossakin opetus, kulttuuri ja vapaa-aika, kaupunkisuunnittelu ja elinkeinopolitiikka.</p><p>Kokoomusvetoinen Helsinki on tehnyt hyvää ja pitkäjänteistä talouspolitiikkaa. Maan pääkaupunki on paremmassa kunnossa kuin valtio. Kaupunkilaisten käsissä on nyt se, mihin suuntaan pääkaupunkia halutaan kehittää, halutaanko Helsingin hyvän kehityksen jatkuvan pormestariehdokas Jan Vapaavuoren johdolla.</p><p>&nbsp;</p><p>Timo Vuori</p><p>Kokoomuksen ehdokkaana Helsingissä numerolla 151</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yksi takuuvarma keskustelunaihe vaalien alla ja välittömästi sen jälkeen on äänestysprosentti. Tällä kertaa ennakkoon kävi äänestämässä 26,3 prosenttia äänioikeutetuista. Se on vähän enemmän kuin edellisissä kunnallisvaaleissa.

Kuluneella vuosituhannella äänestysprosentti kunnallisvaaleissa on vaihdellut 58,6 ja 61,2 prosentin välillä, kun vielä 1990-luvun alussa päästiin päälle 70 prosentin lukuihin. Poliittisen päätöksenteon näkökulmasta tarkasteltuna korkeamman äänestysaktiivisuuden tulkitaan antavan vahvemman mandaatin valituille luottamushenkilöille.

Joskus olen itse miettinyt, miksi erityisesti kunnallis- ja EU-vaalien kohdalla äänestysvilkkaus on selvästi alhaisempi. On hyvä muistaa, että monessa muussa maassa ihmisillä ei ole aitoa mahdollisuutta valita eri vaihtoehtojen välillä. Näin on tilanne esimerkiksi Venäjällä. Luulisi, että pelkästään tämä seikka kannustaisi äänestämään.

Edustuksellisen demokratian yksi kulmakiviä on se, että jokaisella on vain se yksi ääni, joka voi olla ratkaiseva. Lähihistoriasta löytyy useita esimerkkejä, joissa puolueiden tai puolueiden sisällä ehdokkaiden väliset erot äänimäärissä ovat olleet vain muutamia ääniä.

Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtynevät uuden valtuustokauden aikana maakuntahallinnon vastuulle, mutta tästä huolimatta kunnilla säilyy tärkeitä tehtäviä. Helsingissä kaupungin vastuulla on jatkossakin opetus, kulttuuri ja vapaa-aika, kaupunkisuunnittelu ja elinkeinopolitiikka.

Kokoomusvetoinen Helsinki on tehnyt hyvää ja pitkäjänteistä talouspolitiikkaa. Maan pääkaupunki on paremmassa kunnossa kuin valtio. Kaupunkilaisten käsissä on nyt se, mihin suuntaan pääkaupunkia halutaan kehittää, halutaanko Helsingin hyvän kehityksen jatkuvan pormestariehdokas Jan Vapaavuoren johdolla.

 

Timo Vuori

Kokoomuksen ehdokkaana Helsingissä numerolla 151

 

]]>
0 http://timovuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235305-aanestamalla-voi-vaikuttaa-helsingin-suunta-linjataan-vaaleissa#comments Helsingin kunnallispolitiikka Helsinki Jan Vapaavuori Kokoomus Kunnallisvaalit 2017 Sat, 08 Apr 2017 05:17:11 +0000 Timo Vuori http://timovuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235305-aanestamalla-voi-vaikuttaa-helsingin-suunta-linjataan-vaaleissa
Vaaliteltat kasaan ja tositoimiin http://tonituomanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235190-vaaliteltat-kasaan-ja-tositoimiin <p>Tai ei ihan vielä,&nbsp;mutta viimeistään&nbsp;sunnuntaina 9.4. mämmin nauttimisen, virpomisen ja äänestämisen jälkeen. &nbsp;Sunnuntai-iltana juhlitaan&nbsp;myös vaalivoittoa. Tai vaikkei voittoa tulisikaan,&nbsp; niin juhlitaan silti. Minulla, ensi kertaa mukana olleella, päälimmäinen tunne on varmasti&nbsp;ilonsekainen haikeus, kävi vaaleissa miten kävi, oli oma äänisaalis sitten 300, 30 tai 3 ääntä.<br />&nbsp;Onneksi uudellekaan tulokkaalle&nbsp;vaalipäivän ilta, tuloslaskennan seuraamisineen ja valvojaisineen, ei ole loppu, vaan se voi olla&nbsp;alku.&nbsp;&nbsp;Alku&nbsp;pitkäjänteiselle toiminnalle politikassa, omassa puolueessa, omassa paikallisyhdistyksessä, lautakunnissa, demokratian parissa.&nbsp; Ja sitten tulee taas uudet vaalit, ja sitä seuraavat.<br />&nbsp;Uskon että maailmaa voi muuttaa paremmaksi demokratian ja parlamentarismin&nbsp;keinoin. Ellen uskoisi niin, en olisi mukana.<br /><br />Tositoimilla tarkoitan vaalien jälkeistä aikaa. Sitä aikaa, kun meidän on käärittävä hihat ja alettava lunastaa vaalikentillä antamiamme lupauksia. Liiat lupaukset voivat kosahtaa pahasti omaan nilkkaan, se nähtiin hallituspuolueiden taannoisessa &quot;koulutuslupauksessa&quot;.<br />&nbsp;Totuus ja lupausten pitäminen ei saisi olla liian &quot;vaihtoehtoista&quot; nykypolitiikassakaan. Meidän on alettava arvostaa totuutta, ja todettava että mitään &quot;vaihtoehtoisia totuuksia&quot; ei ole olemassakaan.<br />Tästä kirjoitti tieteen näkökulmasta ansiokkaan kolumnin professori Kari Enqvist otsikolla &quot;Hyvästi tontut, tervetuloa tiede&quot;. &nbsp;&nbsp;&nbsp;<a href="http://yle.fi/uutiset/3-9544273">http://yle.fi/uutiset/3-9544273</a><br /><br />Enqvist&nbsp;lienee ensisijaisesti puolueeton tiedemies eikä&nbsp;poliittinen kirjoittaja, vaikka toteaakin terävään sävyynsä että tontut ovat tehneet paluun, ja hallitsevat maailmaa USAsta Turkkiin.<br /><br />Mutta palataampa kotimaan asioihin, ja kuntavaaleihin.&nbsp; Vaalikampanjoiden aikaa leimasi myös Suomessa kuohunta, etenkin Helsingissä.&nbsp; Turvapaikanhakijoiden leiri, vihanlietsonta&nbsp;heitä kohtaan, viime päivien palautuslennot Afganistaniin.<br />&nbsp;Kaiken tämän jälkeen eräs hallituspuolue ratsastaa suurmoskeijan vastustamisella.&nbsp;&nbsp; Retoriikassa toistuu usein mitä halutaan estää ja mitä vastustaa, mutta mitä hyvää tarjotaan sen sijaan? Koulutusta, työllisyyttä, hyvinvointia, &nbsp;inhimillisyyttä?&nbsp;.&nbsp;<br /><br />Mitä moskeijaan tulee, niin itsehän olen uskonnoton,&nbsp; joten tarkastelen keskustelua uskonnollisista asioista ja uskontojen harjoituspaikoista&nbsp;melko neutraalisti.&nbsp; Arvoihini kuuluu ihmisoikeuksien vaaliminen, ja uskonnonvapaus kuuluu ihmisoikeuksiin.&nbsp; Jokaisella on oikeus harjoittaa haluamaansa uskontoa, tai olla noudattamatta mitään uskontoa jos ei halua.<br />&nbsp;Uskonnon varjolla ei&nbsp;tietenkään saa alistaa ja vahingoittaa muita, vaikka&nbsp; niin on tehty kaikkien uskontojen varjolla joskus, ja tehdään jossain edelleen.&nbsp; Valitettavasti.<br /><br />Lopuksi, tässä viimeisessä blogikirjoituksessani ennen vaaleja,&nbsp; on aika tiivistää pari mietettä vaalikampanjasta.&nbsp; Espoon Vihreiden riveissä oli hyvä tehdä kampanjaa, ja uskoa yhteiseen asiaamme.&nbsp; Yksilöinä saamme olla montaa mieltä eri asioista puolueen sisälläkin, mutta vaaliohjelmamme on yhteinen.&nbsp;&nbsp; Se löytyy esim. täältä:&nbsp; <a href="https://www.vihreat.fi/vaaliohjelma2017">https://www.vihreat.fi/vaaliohjelma2017</a><br /><br />Gallupit ovat lupailleet meille menestystä, mutta tätä kirjoittaessa suurin osa äänistä on vielä antamatta. Ne annetaan vasta sunnuntaina 9.4.<br /><br />Mieliinjäävintä kampanjassamme on ollut puolueen oma yhteishenki,&nbsp; toisten tukeminen, yhdessä tekemisen ilo.&nbsp; Samoin myös kansalaisilta saatu palaute turuilla ja toreilla, kaduilla ja kauppakeskuksissa, on ollut posiitivista.&nbsp; Tästä on hyvä lähteä eteenpäin, ja alkaa kohta jo valmistautua vaalien jälkeiseen työhön.<br /><br />Omalla kohdallani olen iloinen että olen ollut mukana, vaikkei oma henkilökohtainen äänisaalis suuren suuri olisikaan.&nbsp; Yhteinen menestyksemme on tärkeää, ja&nbsp; samoin yhteinen tulevaisuutemme.<br /><br />Ja yhteisellä tulevaisuudella en tarkoitakaan nyt pelkästään Vihreiden tulevaisuutta, vaan meidän kaikkien suomalaisten ja Suomen&nbsp;tulevaisuutta.&nbsp; Ja ehkäpä &nbsp;koko&nbsp;maailman tulevaisuutta.<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tai ei ihan vielä, mutta viimeistään sunnuntaina 9.4. mämmin nauttimisen, virpomisen ja äänestämisen jälkeen.  Sunnuntai-iltana juhlitaan myös vaalivoittoa. Tai vaikkei voittoa tulisikaan,  niin juhlitaan silti. Minulla, ensi kertaa mukana olleella, päälimmäinen tunne on varmasti ilonsekainen haikeus, kävi vaaleissa miten kävi, oli oma äänisaalis sitten 300, 30 tai 3 ääntä.
 Onneksi uudellekaan tulokkaalle vaalipäivän ilta, tuloslaskennan seuraamisineen ja valvojaisineen, ei ole loppu, vaan se voi olla alku.  Alku pitkäjänteiselle toiminnalle politikassa, omassa puolueessa, omassa paikallisyhdistyksessä, lautakunnissa, demokratian parissa.  Ja sitten tulee taas uudet vaalit, ja sitä seuraavat.
 Uskon että maailmaa voi muuttaa paremmaksi demokratian ja parlamentarismin keinoin. Ellen uskoisi niin, en olisi mukana.

Tositoimilla tarkoitan vaalien jälkeistä aikaa. Sitä aikaa, kun meidän on käärittävä hihat ja alettava lunastaa vaalikentillä antamiamme lupauksia. Liiat lupaukset voivat kosahtaa pahasti omaan nilkkaan, se nähtiin hallituspuolueiden taannoisessa "koulutuslupauksessa".
 Totuus ja lupausten pitäminen ei saisi olla liian "vaihtoehtoista" nykypolitiikassakaan. Meidän on alettava arvostaa totuutta, ja todettava että mitään "vaihtoehtoisia totuuksia" ei ole olemassakaan.
Tästä kirjoitti tieteen näkökulmasta ansiokkaan kolumnin professori Kari Enqvist otsikolla "Hyvästi tontut, tervetuloa tiede".    http://yle.fi/uutiset/3-9544273

Enqvist lienee ensisijaisesti puolueeton tiedemies eikä poliittinen kirjoittaja, vaikka toteaakin terävään sävyynsä että tontut ovat tehneet paluun, ja hallitsevat maailmaa USAsta Turkkiin.

Mutta palataampa kotimaan asioihin, ja kuntavaaleihin.  Vaalikampanjoiden aikaa leimasi myös Suomessa kuohunta, etenkin Helsingissä.  Turvapaikanhakijoiden leiri, vihanlietsonta heitä kohtaan, viime päivien palautuslennot Afganistaniin.
 Kaiken tämän jälkeen eräs hallituspuolue ratsastaa suurmoskeijan vastustamisella.   Retoriikassa toistuu usein mitä halutaan estää ja mitä vastustaa, mutta mitä hyvää tarjotaan sen sijaan? Koulutusta, työllisyyttä, hyvinvointia,  inhimillisyyttä? . 

Mitä moskeijaan tulee, niin itsehän olen uskonnoton,  joten tarkastelen keskustelua uskonnollisista asioista ja uskontojen harjoituspaikoista melko neutraalisti.  Arvoihini kuuluu ihmisoikeuksien vaaliminen, ja uskonnonvapaus kuuluu ihmisoikeuksiin.  Jokaisella on oikeus harjoittaa haluamaansa uskontoa, tai olla noudattamatta mitään uskontoa jos ei halua.
 Uskonnon varjolla ei tietenkään saa alistaa ja vahingoittaa muita, vaikka  niin on tehty kaikkien uskontojen varjolla joskus, ja tehdään jossain edelleen.  Valitettavasti.

Lopuksi, tässä viimeisessä blogikirjoituksessani ennen vaaleja,  on aika tiivistää pari mietettä vaalikampanjasta.  Espoon Vihreiden riveissä oli hyvä tehdä kampanjaa, ja uskoa yhteiseen asiaamme.  Yksilöinä saamme olla montaa mieltä eri asioista puolueen sisälläkin, mutta vaaliohjelmamme on yhteinen.   Se löytyy esim. täältä:  https://www.vihreat.fi/vaaliohjelma2017

Gallupit ovat lupailleet meille menestystä, mutta tätä kirjoittaessa suurin osa äänistä on vielä antamatta. Ne annetaan vasta sunnuntaina 9.4.

Mieliinjäävintä kampanjassamme on ollut puolueen oma yhteishenki,  toisten tukeminen, yhdessä tekemisen ilo.  Samoin myös kansalaisilta saatu palaute turuilla ja toreilla, kaduilla ja kauppakeskuksissa, on ollut posiitivista.  Tästä on hyvä lähteä eteenpäin, ja alkaa kohta jo valmistautua vaalien jälkeiseen työhön.

Omalla kohdallani olen iloinen että olen ollut mukana, vaikkei oma henkilökohtainen äänisaalis suuren suuri olisikaan.  Yhteinen menestyksemme on tärkeää, ja  samoin yhteinen tulevaisuutemme.

Ja yhteisellä tulevaisuudella en tarkoitakaan nyt pelkästään Vihreiden tulevaisuutta, vaan meidän kaikkien suomalaisten ja Suomen tulevaisuutta.  Ja ehkäpä  koko maailman tulevaisuutta.
 

]]>
0 Kunnallisvaalit 2017 Vaalikampanja Arvot 5.5: Yhteiskunnassamme olisi vähemmän ongelmia, jos ihmisiä kohdeltaisiin tasa-arvoisemmin. Thu, 06 Apr 2017 16:58:37 +0000 Toni Tuomanen http://tonituomanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235190-vaaliteltat-kasaan-ja-tositoimiin
Kunnallisvaalit tulee, Uusi Suomi vaikuttaa http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234958-kunnalisvaalit-tulee-uusi-suomi-vaikuttaa <p>Kunnallisvaalien lähestyessä kiinnosti taas miten Uuden Suomen toimituksen poiminnat jakautuvat puolueiden välillä. Moni täällä aktiivisesti vieraileva kertoo minulle usein, että poiminnoilla ei ole suurta merkitystä. Itse kuitenkin väitän Almamedian tuoneen merkittävän lisääntyneen näkyvyyden poimittujen karusellin pyöriessä sekä Iltalehdessä sekä Talouselämässä&nbsp;</p><p>Katselin jälleen 50 viimeisintä poimintaa aikaväliltä 22.3. - 3.4.2017, joiden kirjoittajista poliitisen kantansa ilmoitti 37. 13 ei sitä kerro tai sitä ei ole. Poimitut blogit jakautuivat seuraavasti:</p><p>Kokoomus 9 (24,3 %)</p><p>Perussuomalaiset 7 (18,9 %)</p><p>Sosisaalidemokraatit 7 (18,9 %)</p><p>Keskusta 5 (13,5 %)</p><p>Vihreät 3 (8,1 %)</p><p>Vasemmisto 2 (5,4 %)</p><p>Piraatit 2 (5,4 %)</p><p>Kristillisdemokraatit 1 (2,7 %)</p><p>Väyrynen 1 (2,7 %), Pate on ihan oma lukunsa eli olkoon näin...</p><p>Pyöristyksistä johtuen prosenttien summasta tulee 99,9 %, joka ei tarkastelussa ole merkittävä. Prosentit laskettu siis kantansa ilmoittaneiden lukumäärää vasten.</p><p>Näitä voi kukin peilata halutessaan vaikkapa galluppeihin. Toistan jälleen kerran, että toimituksella on täysi oikeus tehdä valinnat. Haluan itse kuitenkin välillä pohtia, millainen tämä Puheenvuorojen &quot;kupla&quot; on, ja kuinka se vastaa yleistä mielipideympäristöä Suomessa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kunnallisvaalien lähestyessä kiinnosti taas miten Uuden Suomen toimituksen poiminnat jakautuvat puolueiden välillä. Moni täällä aktiivisesti vieraileva kertoo minulle usein, että poiminnoilla ei ole suurta merkitystä. Itse kuitenkin väitän Almamedian tuoneen merkittävän lisääntyneen näkyvyyden poimittujen karusellin pyöriessä sekä Iltalehdessä sekä Talouselämässä 

Katselin jälleen 50 viimeisintä poimintaa aikaväliltä 22.3. - 3.4.2017, joiden kirjoittajista poliitisen kantansa ilmoitti 37. 13 ei sitä kerro tai sitä ei ole. Poimitut blogit jakautuivat seuraavasti:

Kokoomus 9 (24,3 %)

Perussuomalaiset 7 (18,9 %)

Sosisaalidemokraatit 7 (18,9 %)

Keskusta 5 (13,5 %)

Vihreät 3 (8,1 %)

Vasemmisto 2 (5,4 %)

Piraatit 2 (5,4 %)

Kristillisdemokraatit 1 (2,7 %)

Väyrynen 1 (2,7 %), Pate on ihan oma lukunsa eli olkoon näin...

Pyöristyksistä johtuen prosenttien summasta tulee 99,9 %, joka ei tarkastelussa ole merkittävä. Prosentit laskettu siis kantansa ilmoittaneiden lukumäärää vasten.

Näitä voi kukin peilata halutessaan vaikkapa galluppeihin. Toistan jälleen kerran, että toimituksella on täysi oikeus tehdä valinnat. Haluan itse kuitenkin välillä pohtia, millainen tämä Puheenvuorojen "kupla" on, ja kuinka se vastaa yleistä mielipideympäristöä Suomessa.

 

 

 

 

 

 

 

]]>
7 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234958-kunnalisvaalit-tulee-uusi-suomi-vaikuttaa#comments #politiikka Kunnallisvaalit 2017 Mediavaikuttaminen Uuden Suomen keskustelukulttuuri Tue, 04 Apr 2017 11:57:00 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234958-kunnalisvaalit-tulee-uusi-suomi-vaikuttaa
Viisi keinoa alentaa asumisen hintaa http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234893-viisi-keinoa-alentaa-asumisen-hintaa <p>Helsingissä asuminen on aivan liian kallista.<br /><br />Korkeat vuokrat haittaavat Helsinkiä ja helsinkiläisiä monilla tavoin. Mitä enemmän käytämme rahaa asumiseen, sitä vähemmän voimme käyttää esimerkiksi palveluita. Vuokranmaksu menee ravintola- tai hierojakäynnin edelle. Tämä vie kaupungista työpaikkoja ja verotuloja.<br /><br />Kaikkein pienituloisimmilla ei ole enää varaa asua Helsingissä. Pienetkin asunnot saattavat olla esimerkiksi lähihoitajan ulottumattomissa. Usein juuri he, jotka hoitavat läheisiämme ja esimerkiksi kasvattavat lapsiamme, eivät voi asua lähellä työpaikkojaan. Toimeentulo-ongelmat stressaavat monia kaupunkilaisia, ja esimerkiksi maksuhäiriömerkintöjä on surullisen paljon.<br />&nbsp;</p><p>Paras keino vaikuttaa asumisen hintaan on lisätä tarjontaa vastaamaan kysyntää.<br /><br />1. Tonttitarjontaa voidaan lisätä kaavoituksen avulla. Rakennetaan tiiviisti ja korkealle.<br />2. Eroon parkkipaikkanormista ja keskineliönormista. Helsinkiläiset kaipaavat yhä enemmän pieniä asuntoja ja yhä vähemmän parkkipaikkoja. Parkkipaikkavaatimuksen kohtuullistaminen alentaisi rakennuttajien investointikustannuksia. Panostetaan julkiseen liikenteeseen.<br />3. Kohtuuhintaista asuntotuotantoa, kuten opiskelija-asuntotuotantoa tulee vauhdittaa lisäämällä tuotantotukia ja kasvattamalla kaupungin opiskelija-asuntokiintiötä.<br />4. Määräaikainen verokannuste sijoittaa pieniin vuokra-asuntoihin voisi lievittää pahinta asuntopulaa.</p><p>5. Sallitaan toimistojen muuttaminen asunnoiksi nykyistä joustavammin. Pääkaupunkiseudulla on<a href="http://www.hs.fi/talous/art-2000002896167.html" target="_blank"><u>&nbsp;yli miljoona neliömetriä tyhjää toimistotilaa.</u></a><br />&nbsp;</p><p>Muutoksia voidaan saada aikaan myös uudistamalla asumistukea. Asumistukeen käytetään tällä hetkellä vuosittain 1,7 miljardia euroa. 60 prosenttia vuokralla asuvista nostaa asumistukea, ja asumistuen käyttäjien määrä on kasvanut vuosituhannen alusta jopa 20 prosentilla. Nykyinen yleinen asumistukijärjestelmä nostaa vuokria, sillä kyseessä on käytännössä on suora tuki vuokranantajille. Samoin tukijärjestelmä luo kynnyksen muuttaa asunnosta toiseen omia tarpeitaan vastaavasti esimerkiksi työn perässä. Asumistukijärjestelmän muuttaminen pienentäisi vuokran ja asumistukimenojen nousupaineita. Samalla 1) helpotettaisiin liikkuvuutta, 2) kannustettaisiin edullisen ja elämäntilanteeseen sopivan asunnon löytämiseen ja 3) hillittäisiin jatkuvasti kasvavia asumistukimenoja. &nbsp;Esimerkiksi OECD on suositellut&nbsp;<a href="http://www.oecd-ilibrary.org/economics/a-revival-of-the-private-rental-sector-of-the-housing-market_5jxv9f32j0zp-en" target="_blank"><u>vaihtoehtoista asumistukimallia.</u></a></p><p><br />Ratkaisut ovat käsissämme: tartutaan niihin, ja tehdään Helsingistä parempi paikka elää. Kunnallisvaalien ennakkoäänestys on 29.3.2017 - 4.4.2017, äänestyspaikat löydät&nbsp;<a href="http://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2017/fi/kupaik_091.html" target="_blank"><u>täältä.</u></a></p> Helsingissä asuminen on aivan liian kallista.

Korkeat vuokrat haittaavat Helsinkiä ja helsinkiläisiä monilla tavoin. Mitä enemmän käytämme rahaa asumiseen, sitä vähemmän voimme käyttää esimerkiksi palveluita. Vuokranmaksu menee ravintola- tai hierojakäynnin edelle. Tämä vie kaupungista työpaikkoja ja verotuloja.

Kaikkein pienituloisimmilla ei ole enää varaa asua Helsingissä. Pienetkin asunnot saattavat olla esimerkiksi lähihoitajan ulottumattomissa. Usein juuri he, jotka hoitavat läheisiämme ja esimerkiksi kasvattavat lapsiamme, eivät voi asua lähellä työpaikkojaan. Toimeentulo-ongelmat stressaavat monia kaupunkilaisia, ja esimerkiksi maksuhäiriömerkintöjä on surullisen paljon.
 

Paras keino vaikuttaa asumisen hintaan on lisätä tarjontaa vastaamaan kysyntää.

1. Tonttitarjontaa voidaan lisätä kaavoituksen avulla. Rakennetaan tiiviisti ja korkealle.
2. Eroon parkkipaikkanormista ja keskineliönormista. Helsinkiläiset kaipaavat yhä enemmän pieniä asuntoja ja yhä vähemmän parkkipaikkoja. Parkkipaikkavaatimuksen kohtuullistaminen alentaisi rakennuttajien investointikustannuksia. Panostetaan julkiseen liikenteeseen.
3. Kohtuuhintaista asuntotuotantoa, kuten opiskelija-asuntotuotantoa tulee vauhdittaa lisäämällä tuotantotukia ja kasvattamalla kaupungin opiskelija-asuntokiintiötä.
4. Määräaikainen verokannuste sijoittaa pieniin vuokra-asuntoihin voisi lievittää pahinta asuntopulaa.

5. Sallitaan toimistojen muuttaminen asunnoiksi nykyistä joustavammin. Pääkaupunkiseudulla on yli miljoona neliömetriä tyhjää toimistotilaa.
 

Muutoksia voidaan saada aikaan myös uudistamalla asumistukea. Asumistukeen käytetään tällä hetkellä vuosittain 1,7 miljardia euroa. 60 prosenttia vuokralla asuvista nostaa asumistukea, ja asumistuen käyttäjien määrä on kasvanut vuosituhannen alusta jopa 20 prosentilla. Nykyinen yleinen asumistukijärjestelmä nostaa vuokria, sillä kyseessä on käytännössä on suora tuki vuokranantajille. Samoin tukijärjestelmä luo kynnyksen muuttaa asunnosta toiseen omia tarpeitaan vastaavasti esimerkiksi työn perässä. Asumistukijärjestelmän muuttaminen pienentäisi vuokran ja asumistukimenojen nousupaineita. Samalla 1) helpotettaisiin liikkuvuutta, 2) kannustettaisiin edullisen ja elämäntilanteeseen sopivan asunnon löytämiseen ja 3) hillittäisiin jatkuvasti kasvavia asumistukimenoja.  Esimerkiksi OECD on suositellut vaihtoehtoista asumistukimallia.


Ratkaisut ovat käsissämme: tartutaan niihin, ja tehdään Helsingistä parempi paikka elää. Kunnallisvaalien ennakkoäänestys on 29.3.2017 - 4.4.2017, äänestyspaikat löydät täältä.

]]>
6 http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234893-viisi-keinoa-alentaa-asumisen-hintaa#comments Kotimaa Asuminen Helsingissä Helsinki Kunnallisvaalit 2017 Vihreät Vuokra-asuminen Mon, 03 Apr 2017 11:00:18 +0000 Alviina Alametsä http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234893-viisi-keinoa-alentaa-asumisen-hintaa
Kunnallisvaalien tulosveikkaus - kokeile itse! http://anttikoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234821-kunnallisvaalien-tulosveikkaus-kokeile-itse <p>Kunnallisvaaleihin on nyt aikaa tasan viikko. Tuloksilla on jo lähdetty laajalti spekuloimaan, joten laitan omankin lusikkani soppaan.</p><p>Kolme suurinta puoluetta tulevat käytännössä varmuudella olemaan SDP, Kokoomus ja Keskusta, mutta keskinäinen järjestys on täysin auki. Siksi tilanne onkin niin mielenkiintoinen.</p><p>Laittakaa kommenttina 0,1 prosentin tarkkuudella veikkauksenne SDP:n, Kokoomuksen ja Keskustan kannatukseksi sekä valtakunnallisen äänestysprosentin. Vain kolme puoluetta kahdesta syystä: yksinkertaisuuden vuoksi ja siksi että kärkikahinat ovat vaikuttavuudeltaan merkittävimmät.</p><p>Voittaja julistetaan 9.4 tai 10.4. uudessa blogijulkaisussa. Palkintona on kehut ja kunniamaininta :)</p><p>Oma ennuste:</p><p>SDP 20,6%</p><p>Kokoomus 19,8%</p><p>Keskusta 19,5%</p><p>Äänestysaktiivisuus 59,5%</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kunnallisvaaleihin on nyt aikaa tasan viikko. Tuloksilla on jo lähdetty laajalti spekuloimaan, joten laitan omankin lusikkani soppaan.

Kolme suurinta puoluetta tulevat käytännössä varmuudella olemaan SDP, Kokoomus ja Keskusta, mutta keskinäinen järjestys on täysin auki. Siksi tilanne onkin niin mielenkiintoinen.

Laittakaa kommenttina 0,1 prosentin tarkkuudella veikkauksenne SDP:n, Kokoomuksen ja Keskustan kannatukseksi sekä valtakunnallisen äänestysprosentin. Vain kolme puoluetta kahdesta syystä: yksinkertaisuuden vuoksi ja siksi että kärkikahinat ovat vaikuttavuudeltaan merkittävimmät.

Voittaja julistetaan 9.4 tai 10.4. uudessa blogijulkaisussa. Palkintona on kehut ja kunniamaininta :)

Oma ennuste:

SDP 20,6%

Kokoomus 19,8%

Keskusta 19,5%

Äänestysaktiivisuus 59,5%

]]>
44 http://anttikoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234821-kunnallisvaalien-tulosveikkaus-kokeile-itse#comments Kotimaa Ennusteet Kunnallisvaalit 2017 Puolueiden kannatukset Tulosveikkaukset Sun, 02 Apr 2017 13:34:05 +0000 Antti Koskela http://anttikoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234821-kunnallisvaalien-tulosveikkaus-kokeile-itse
Ei lukukausimaksuille - panostetaan koulutukseen http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234651-ei-lukukausimaksuille-panostetaan-koulutukseen <p>Koulutus on suomalaisen hyvinvointivaltion kulmakivi. Koulutus on keino edistää keksintöjä, luovuutta, tiedettä ja hyvinvointia. Olen osallistunut työurallani moniin kansainvälisiin kokouksiin, ja tavannut ihmisiä ympäri maailman. Lähes kaikkialla on ihailtu suomalaista koulutusjärjestelmää - etenkin sen maksuttomuutta.<br /><br />Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA ehdottaa muistiossaan (31.3.2017) lukukausimaksuja suomalaisille korkeakouluopiskelijoille. Tämä on mielestäni typerä ehdotus, etenkin kun muistiossa on tehty oletuksia koulutuksen laadun nousemisesta lukukausimaksujen avulla ilman, että referoitaisiin aitoa tutkimustietoa. Maksullinen koulutus todennäköisesti lisäisi korkeakoulutuksen keskeyttämistä, hankaloittaisi koulutukseen hakeutumista ja murentaisi koulutuksen tasa-arvon. Lukukausimaksut pakottaisivat etenkin pienituloisen opiskelijan työskentelemään elääkseen, mikä hidastaa opiskelua. Opiskelija saa tukia yhteensä vain 500 euroa kuussa, mikä ei riitä elämiseen nytkään. Jos niskaan kaatuvat vielä tuhansien eurojen lukukausimaksut, opiskelusta tulee rikkaiden etuoikeus.<br /><br />Onneksi koulutuksen laadun nostamiseen on muita, hyviä keinoja. Koulutusta tulee rahoittaa kunnolla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin, ja kaikilla tulee olla mahdollisuus kouluttautua taustaan katsomatta. Lisäksi koulutuksen laatua voidaan nostaa keräämällä opiskelijoilta palautetta, ja asettamalla laadullisia kriteerejä koulutuksen rahoitukselle. Suomen hallitus on tehnyt pahan virheen leikatessaan koulutuksesta. Tästä huolimatta toivo elää. Kuntatasolla voidaan lisätä resursseja ainakin perusasteen koulutukseen. Siksi onkin tärkeää, että käytämme ääntämme ja puolustamme koulutusta myös täällä Helsingissä.<br /><br />ETLAn muistio:&nbsp;https://www.etla.fi/julkaisut/kolme-keinoa-turvata-tutkimuksen-ja-koulutuksen-rahoitus/</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Koulutus on suomalaisen hyvinvointivaltion kulmakivi. Koulutus on keino edistää keksintöjä, luovuutta, tiedettä ja hyvinvointia. Olen osallistunut työurallani moniin kansainvälisiin kokouksiin, ja tavannut ihmisiä ympäri maailman. Lähes kaikkialla on ihailtu suomalaista koulutusjärjestelmää - etenkin sen maksuttomuutta.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA ehdottaa muistiossaan (31.3.2017) lukukausimaksuja suomalaisille korkeakouluopiskelijoille. Tämä on mielestäni typerä ehdotus, etenkin kun muistiossa on tehty oletuksia koulutuksen laadun nousemisesta lukukausimaksujen avulla ilman, että referoitaisiin aitoa tutkimustietoa. Maksullinen koulutus todennäköisesti lisäisi korkeakoulutuksen keskeyttämistä, hankaloittaisi koulutukseen hakeutumista ja murentaisi koulutuksen tasa-arvon. Lukukausimaksut pakottaisivat etenkin pienituloisen opiskelijan työskentelemään elääkseen, mikä hidastaa opiskelua. Opiskelija saa tukia yhteensä vain 500 euroa kuussa, mikä ei riitä elämiseen nytkään. Jos niskaan kaatuvat vielä tuhansien eurojen lukukausimaksut, opiskelusta tulee rikkaiden etuoikeus.

Onneksi koulutuksen laadun nostamiseen on muita, hyviä keinoja. Koulutusta tulee rahoittaa kunnolla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin, ja kaikilla tulee olla mahdollisuus kouluttautua taustaan katsomatta. Lisäksi koulutuksen laatua voidaan nostaa keräämällä opiskelijoilta palautetta, ja asettamalla laadullisia kriteerejä koulutuksen rahoitukselle. Suomen hallitus on tehnyt pahan virheen leikatessaan koulutuksesta. Tästä huolimatta toivo elää. Kuntatasolla voidaan lisätä resursseja ainakin perusasteen koulutukseen. Siksi onkin tärkeää, että käytämme ääntämme ja puolustamme koulutusta myös täällä Helsingissä.

ETLAn muistio: https://www.etla.fi/julkaisut/kolme-keinoa-turvata-tutkimuksen-ja-koulutuksen-rahoitus/

]]>
3 http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234651-ei-lukukausimaksuille-panostetaan-koulutukseen#comments %23koulutuslupaus Alviina2017 Helsinki Kunnallisvaalit 2017 Vihreät Fri, 31 Mar 2017 12:36:58 +0000 Alviina Alametsä http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234651-ei-lukukausimaksuille-panostetaan-koulutukseen
Arvon mekin, syntysuomalaiset, ansaitsemme http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234495-arvon-mekin-syntysuomalaiset-ansaitsemme <p>Suomen kansalaisena ja äänestäjänä haluan keskustella tunnustamistani arvoista, jotka kohdaltani tässä iässä ja tässä ajassa arvotan seuraavasti.</p><p>Suomen kansalaisuus. Olen Suomen kansalaisuuden saanut syntymälahjana Suomessa, Kuusamossa joulukuussa 1940. Seuraavana keväänä Suomi valitsi tiensä lähteä ottamaan takaisin <em>Stalinin</em> ryöstämän Karjalan, Sallan&ndash;Kuusamon alueen ja monia muita pienempiä alueita. Talvisodassa urhoollisesti taistelleet koillismaalaiset olivat olleet karkottamassa vainolaista Kuusamon rajoilta, Suomussalmelta, Kuhmosta ja Karjalasta. Nyt mentiin hyvityssotaan Kiestingin suunnalle. Menestyttiin, mutta silti uudelleen menetettiin samat alueet rauhassa, ei sodassa.</p><p>Syntymäkuntani Kuusamon sankarihaudoissa lepää yli 450 sankarivainajaa. Heidän uhrilleen olen kuolemaani asti velkaa vapaasta isänmaasta, sen antimista ja hyvyydestä.</p><p>Kotiseutuni nousi sananmukaisesti tuhkasta. Perusarvoihin kotiin, uskontoon ja isänmaahan uskoneet nuoren itsenäisen isänmaan kasvatit ja puolustajat uskoivat edelleen Suomeen. Sodan käyneet ja kokeneet nuoret perustivat ja kasvattivat perheitä, raivasivat peltoa, kouluttivat lapsiaan kunnallisissa keskikouluissa ja syrjäseuduillekin perustetuissa lukioissa. Suurin sodanjälkeinen ikäuokka 1947 oli 108.000 lapsen suuruinen. Sama rapsakka tahti jatkui vuosikymmeniä. Me, suuret ikäluokat, rakensimme yhdessä vanhempiemme kanssa sodanjälkeisen Suomen. Meitä oli 1960-luvun lopulle tultaessa niin paljon, ettemme kaikki mahtuneet Suomeen, vaan sadat tuhannet lähtivät rakentamaan Ruotsia. Ruotsi saikin valmiiksi koulutetut ja kasvatetut nuoret ihmiset. Kauppahintaa ei pyydetty eikä annettu. Ilmaista elämää ei kerjätty.</p><p>Hyvä isänmaamme on antanut meille sodanaikaisille ja sodanjälkeisille lapsille hyvän elämän. Parasta siinä on ollut kasvatus kunnon ihmiseksi, kykeneväksi ja haluavaksi elättämään itsensä ja perheensä. Jokainen on saanut kouluttautua niin pitkälle kuin rahkeet ovat myöten antaneet. Opintotukia ei onneksi annettu, oli opittava elämään omillaan. Maailmalle lähtevä sai lähtöevääksi kehoituksen pitää Jumala silmäin edessä. Se oli hyvä matkaeväs, joka on kantanut kauas ja kantaa edelleen.</p><p>Suomi rakensi hyvinvointivaltiota 1980-luvun lopulle. Kauan oltiin <em>Kekkosen</em> ja Neuvostoliiton ajassa. Hyvinvointi meni päähän, alettiin kansana kuvitella liikoja, aloimme verrata maatamme Japaniin. Yliarvostettu markka ja Neuvostoliiton sortuminen johtivat vaikeuksiin. Kahdenvälinen kauppa NL:n kanssa romahti, tuli lama. Pakenimme Euroopan unioniin, vapauteen, ja käänsimme Venäjälle selkämme. Valtion johdolla pelastettiin pankit ja laman laskut maksatettiin pien- ja keskisuurilla yrityksillä, joiden omistajat maksavat velkoja yhäkin, syyttömästi. &rdquo;<em>Koiviston</em> konklaavi&rdquo; seurauksineen on vienyt osalta johtavaa kansaa moraalin. Unioni, joka aluksi antoi, on ottanut moninkertaisesti kaiken antamansa takaisin. Suomi maksaa muiden menoja. Suomesta on tehty koko Euroopan maksumies, ulkomaiden velkojen takaaja ja maahanmuuton myötä koko maailman vastikkeetonta apua antava sosiaalitoimisto, sotilaskarkurien ja helppoa elämää itselleen ja koko suvulleen hakevien muukalaisten paratiisi.</p><p>Oman kansan, suomalaisten kohtelu ei ole lähelläkään sitä mitä vieraiden. Tämä on väärin.</p><p>Pahinta mielestäni on se, mitä olemme tehneet kansamme moraalille, elämänilolle ja -halulle. Avioliittojen solmininen on vähentynyt rajusti. Syntyvyys on pudonnut alle puoleen siitä mitä se oli suursodan jälkeen. Nuoret opiskelevat yhteiskunnan tuella kolmeenkymmeneen ikävuoteen. Osa on toki ahkeraa ja heihin tulevaisuutemme nojaa, mutta se ei riitä. Ammattiyhdistysliike kahlitsee työmarkkinat niin ettei kenenkään kannata tehdä eikä kenenkään kannata antaa työtä. Eletään velaksi. Lapsuutemme ja nuoruutemme, parhaiden työvuosiemme arvot, koti, uskonto ja isänmaa, on poljettu lokaan. Kirkon johtokin puhuu sellaisen &rdquo;avioliiton&rdquo; ja sellaisten uskontojen puolesta, joiden suosiminen on ollut kansallemme tuhatvuotinen kauhistus.</p><p>Yle, valtamedia ja kirkko yhdessä ajavat alas kansamme syvintä ja arvokkainta ydintä, jonka perustus on kristillis-humanistinen ja kansallismielinen arvopohja. Tätä menoa vastaan kansalaisena taistelen ja minulla on siihen oikeus. Omaatuntoani en myy enkä kirkossa käyntiä lopeta enkä suvivirren laulamisesta lakkaa. Arvon mekin, syntyperäiset suomalaiset ansaitsemme ja siitä vapaasti rinta rottingilla, ikiaikaisen talonpojan tavoin, laulamme!</p><p>Mitä puoluetta äänestäisin? Laimeaa vaalitaistoa seuratessani olen harkinnut äänestäväni kristillisdemokraatteja tai perussuomalaisia. Silläkin uhalla että minua tästä, kansallismielisyydestäni, aikanaan rangaistaan vihapuhettakin ankarampaan syntiin langenneena.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen kansalaisena ja äänestäjänä haluan keskustella tunnustamistani arvoista, jotka kohdaltani tässä iässä ja tässä ajassa arvotan seuraavasti.

Suomen kansalaisuus. Olen Suomen kansalaisuuden saanut syntymälahjana Suomessa, Kuusamossa joulukuussa 1940. Seuraavana keväänä Suomi valitsi tiensä lähteä ottamaan takaisin Stalinin ryöstämän Karjalan, Sallan–Kuusamon alueen ja monia muita pienempiä alueita. Talvisodassa urhoollisesti taistelleet koillismaalaiset olivat olleet karkottamassa vainolaista Kuusamon rajoilta, Suomussalmelta, Kuhmosta ja Karjalasta. Nyt mentiin hyvityssotaan Kiestingin suunnalle. Menestyttiin, mutta silti uudelleen menetettiin samat alueet rauhassa, ei sodassa.

Syntymäkuntani Kuusamon sankarihaudoissa lepää yli 450 sankarivainajaa. Heidän uhrilleen olen kuolemaani asti velkaa vapaasta isänmaasta, sen antimista ja hyvyydestä.

Kotiseutuni nousi sananmukaisesti tuhkasta. Perusarvoihin kotiin, uskontoon ja isänmaahan uskoneet nuoren itsenäisen isänmaan kasvatit ja puolustajat uskoivat edelleen Suomeen. Sodan käyneet ja kokeneet nuoret perustivat ja kasvattivat perheitä, raivasivat peltoa, kouluttivat lapsiaan kunnallisissa keskikouluissa ja syrjäseuduillekin perustetuissa lukioissa. Suurin sodanjälkeinen ikäuokka 1947 oli 108.000 lapsen suuruinen. Sama rapsakka tahti jatkui vuosikymmeniä. Me, suuret ikäluokat, rakensimme yhdessä vanhempiemme kanssa sodanjälkeisen Suomen. Meitä oli 1960-luvun lopulle tultaessa niin paljon, ettemme kaikki mahtuneet Suomeen, vaan sadat tuhannet lähtivät rakentamaan Ruotsia. Ruotsi saikin valmiiksi koulutetut ja kasvatetut nuoret ihmiset. Kauppahintaa ei pyydetty eikä annettu. Ilmaista elämää ei kerjätty.

Hyvä isänmaamme on antanut meille sodanaikaisille ja sodanjälkeisille lapsille hyvän elämän. Parasta siinä on ollut kasvatus kunnon ihmiseksi, kykeneväksi ja haluavaksi elättämään itsensä ja perheensä. Jokainen on saanut kouluttautua niin pitkälle kuin rahkeet ovat myöten antaneet. Opintotukia ei onneksi annettu, oli opittava elämään omillaan. Maailmalle lähtevä sai lähtöevääksi kehoituksen pitää Jumala silmäin edessä. Se oli hyvä matkaeväs, joka on kantanut kauas ja kantaa edelleen.

Suomi rakensi hyvinvointivaltiota 1980-luvun lopulle. Kauan oltiin Kekkosen ja Neuvostoliiton ajassa. Hyvinvointi meni päähän, alettiin kansana kuvitella liikoja, aloimme verrata maatamme Japaniin. Yliarvostettu markka ja Neuvostoliiton sortuminen johtivat vaikeuksiin. Kahdenvälinen kauppa NL:n kanssa romahti, tuli lama. Pakenimme Euroopan unioniin, vapauteen, ja käänsimme Venäjälle selkämme. Valtion johdolla pelastettiin pankit ja laman laskut maksatettiin pien- ja keskisuurilla yrityksillä, joiden omistajat maksavat velkoja yhäkin, syyttömästi. ”Koiviston konklaavi” seurauksineen on vienyt osalta johtavaa kansaa moraalin. Unioni, joka aluksi antoi, on ottanut moninkertaisesti kaiken antamansa takaisin. Suomi maksaa muiden menoja. Suomesta on tehty koko Euroopan maksumies, ulkomaiden velkojen takaaja ja maahanmuuton myötä koko maailman vastikkeetonta apua antava sosiaalitoimisto, sotilaskarkurien ja helppoa elämää itselleen ja koko suvulleen hakevien muukalaisten paratiisi.

Oman kansan, suomalaisten kohtelu ei ole lähelläkään sitä mitä vieraiden. Tämä on väärin.

Pahinta mielestäni on se, mitä olemme tehneet kansamme moraalille, elämänilolle ja -halulle. Avioliittojen solmininen on vähentynyt rajusti. Syntyvyys on pudonnut alle puoleen siitä mitä se oli suursodan jälkeen. Nuoret opiskelevat yhteiskunnan tuella kolmeenkymmeneen ikävuoteen. Osa on toki ahkeraa ja heihin tulevaisuutemme nojaa, mutta se ei riitä. Ammattiyhdistysliike kahlitsee työmarkkinat niin ettei kenenkään kannata tehdä eikä kenenkään kannata antaa työtä. Eletään velaksi. Lapsuutemme ja nuoruutemme, parhaiden työvuosiemme arvot, koti, uskonto ja isänmaa, on poljettu lokaan. Kirkon johtokin puhuu sellaisen ”avioliiton” ja sellaisten uskontojen puolesta, joiden suosiminen on ollut kansallemme tuhatvuotinen kauhistus.

Yle, valtamedia ja kirkko yhdessä ajavat alas kansamme syvintä ja arvokkainta ydintä, jonka perustus on kristillis-humanistinen ja kansallismielinen arvopohja. Tätä menoa vastaan kansalaisena taistelen ja minulla on siihen oikeus. Omaatuntoani en myy enkä kirkossa käyntiä lopeta enkä suvivirren laulamisesta lakkaa. Arvon mekin, syntyperäiset suomalaiset ansaitsemme ja siitä vapaasti rinta rottingilla, ikiaikaisen talonpojan tavoin, laulamme!

Mitä puoluetta äänestäisin? Laimeaa vaalitaistoa seuratessani olen harkinnut äänestäväni kristillisdemokraatteja tai perussuomalaisia. Silläkin uhalla että minua tästä, kansallismielisyydestäni, aikanaan rangaistaan vihapuhettakin ankarampaan syntiin langenneena. 

]]>
14 http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234495-arvon-mekin-syntysuomalaiset-ansaitsemme#comments EU Isänmaallisuus Kunnallisvaalit 2017 Suomalaiset arvot Suomen kansalaisuus Wed, 29 Mar 2017 14:47:36 +0000 Matti Kyllönen http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234495-arvon-mekin-syntysuomalaiset-ansaitsemme
Kadut puhtaiksi hiekasta ja pölystä http://timovuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234461-kadut-puhtaiksi-hiekasta-ja-polysta <p>Jälleen on käsillä se aika, jolloin helsinkiläiset saavat todistaa joka keväistä ongelmaa, nimeltä katupöly. Siinä missä talvi yllättää autoilijat vuodesta toiseen, näyttää katupöly yllättävän kaupungin joka kerta uudelleen.</p><p>Katupöly aiheuttaa haittaa lähes jokaiselle kadulla liikkujalle, eikä kysymyksessä ole pelkästään kosmeettinen ongelma. Aivan erityisesti katupöly koettelee astmaatikkoja ja muita, joilla on hengitystiesairauksia. Kuivalle tielle pitkäksi aikaa jäävät hiekat muodostavat puolestaan turvallisuusriskin kävelijöille ja pyöräilijöille.</p><p>Teiden puhtaanapitoon pitää varata enemmän resursseja. Kysymys on kaupunkilaisten terveydestä ja turvallisuudesta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jälleen on käsillä se aika, jolloin helsinkiläiset saavat todistaa joka keväistä ongelmaa, nimeltä katupöly. Siinä missä talvi yllättää autoilijat vuodesta toiseen, näyttää katupöly yllättävän kaupungin joka kerta uudelleen.

Katupöly aiheuttaa haittaa lähes jokaiselle kadulla liikkujalle, eikä kysymyksessä ole pelkästään kosmeettinen ongelma. Aivan erityisesti katupöly koettelee astmaatikkoja ja muita, joilla on hengitystiesairauksia. Kuivalle tielle pitkäksi aikaa jäävät hiekat muodostavat puolestaan turvallisuusriskin kävelijöille ja pyöräilijöille.

Teiden puhtaanapitoon pitää varata enemmän resursseja. Kysymys on kaupunkilaisten terveydestä ja turvallisuudesta.

]]>
0 http://timovuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234461-kadut-puhtaiksi-hiekasta-ja-polysta#comments Astma Helsingin kunnallispolitiikka Helsinki Kokoomus Kunnallisvaalit 2017 Wed, 29 Mar 2017 08:27:45 +0000 Timo Vuori http://timovuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234461-kadut-puhtaiksi-hiekasta-ja-polysta
Helsinki turvallisemmaksi http://harri-lindell.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233347-helsinki-turvallisemmaksi <p>Viiden vuoden aikana Helsingissä lopetettiin yli sata poliisin virkaa. Nämä virat on palautettava&nbsp;ja täytettävä välittömästi. Tavallisten helsinkiläisten pitää saada kulkea kaupungilla rauhassa, pelkäämättä, yölläkin!</p><p>Turvallisuus on toki paljon muutakin, kuten esimerkiksi katujen hyvä kunto ja valaistus. Katujen kunnostukseen on panostettava enemmän ja sammuneet katuvalot on vaihdettava uusiin nykyistä nopeammin. Soratiet ja kuopat roudan jäljiltä on lanattava kuntoon ja päällystettävä mahdollisemman pian.</p><p>Virkavallan näkyminen katukuvassa vaikuttaa paljon yleiseen turvallisuuden tunteeseen. Poliisihevoset ovat tavallisen autopartioinnin lisäksi ylväs näky, johon kiinnittyy turistinkin silmä. Mielenosoituksissa on kiinnitettävä enemmän huomiota turvallisuuteen, joka on mielestäni kansalaisten oikeus, kuten itse mielenosoituskin. On käsittämätöntä huolimattomuutta, että kiinniottotilanteessa mielenosoittaja ja vastamielenosoittaja laitetaan samaan autoon säilöön. Vahinkoja sattuu, mutta niitä ei saisi sattua huolimattomuudesta, koska se vie virkavallan luotettavuutta, ja kansalaisten turvallisuuden tunne heikkenee.</p><p>&nbsp;</p><p>Harri Lindell</p><p>Kaupunginvaltuutettu HKI</p><p>Pormestariehdokas/ kunnallisvaaliehdokas</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viiden vuoden aikana Helsingissä lopetettiin yli sata poliisin virkaa. Nämä virat on palautettava ja täytettävä välittömästi. Tavallisten helsinkiläisten pitää saada kulkea kaupungilla rauhassa, pelkäämättä, yölläkin!

Turvallisuus on toki paljon muutakin, kuten esimerkiksi katujen hyvä kunto ja valaistus. Katujen kunnostukseen on panostettava enemmän ja sammuneet katuvalot on vaihdettava uusiin nykyistä nopeammin. Soratiet ja kuopat roudan jäljiltä on lanattava kuntoon ja päällystettävä mahdollisemman pian.

Virkavallan näkyminen katukuvassa vaikuttaa paljon yleiseen turvallisuuden tunteeseen. Poliisihevoset ovat tavallisen autopartioinnin lisäksi ylväs näky, johon kiinnittyy turistinkin silmä. Mielenosoituksissa on kiinnitettävä enemmän huomiota turvallisuuteen, joka on mielestäni kansalaisten oikeus, kuten itse mielenosoituskin. On käsittämätöntä huolimattomuutta, että kiinniottotilanteessa mielenosoittaja ja vastamielenosoittaja laitetaan samaan autoon säilöön. Vahinkoja sattuu, mutta niitä ei saisi sattua huolimattomuudesta, koska se vie virkavallan luotettavuutta, ja kansalaisten turvallisuuden tunne heikkenee.

 

Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu HKI

Pormestariehdokas/ kunnallisvaaliehdokas

]]>
1 http://harri-lindell.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233347-helsinki-turvallisemmaksi#comments Harri Lindell Helsingin rikospoliisi Helsinki Kunnallisvaalit 2017 Turvallisuus Tue, 28 Mar 2017 19:00:00 +0000 Harri Lindell http://harri-lindell.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233347-helsinki-turvallisemmaksi
Kunnallisvaaleissa sinä päätät tuulen suunnan http://harri-lindell.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233345-kunnallisvaaleissa-sina-paatat-tuulen-suunnan <p>Suomen tulevat kunnallisvaalit ovat samalla arvovaalit, joissa ratkaistaan maamme suunta ja tulevaisuus. Olemmeko maa, joka markkinoi darwinismia ja kannattaa kovia arvoja, joissa rikas rikastuu ja köyhä köyhtyy entisestään? Vanhustenhuolto, terveyspalvelut, koulutus ja muut yhteiskuntamme palvelut käyvät yhä enemmän maksullisiksi, jolloin niitä voivat käyttää ainoastaan rikkaat köyhien jäädessä pysyvästi kyykkyyn.<br /><br />Euroopassa ympärillämme pauhaava myrsky jättää köyhät ja kipeät maksumiehiksi riskisijoittajien laskuille. Kunnallisvaaleissa ratkaistaan, kannatammeko vahvimman oikeutta unohtaen sen, joka ponnistaa eteenpäin rehellisesti, oikeudenmukaisesti ja maalaisjärkeä käyttäen ottaen huomioon muidenkin tarpeet.<br /><br />Harri Lindell</p><p>Kaupunginvaltuutettu HKI</p><p>Pormestariehdokas/ kunnallisvaaliehdokas</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen tulevat kunnallisvaalit ovat samalla arvovaalit, joissa ratkaistaan maamme suunta ja tulevaisuus. Olemmeko maa, joka markkinoi darwinismia ja kannattaa kovia arvoja, joissa rikas rikastuu ja köyhä köyhtyy entisestään? Vanhustenhuolto, terveyspalvelut, koulutus ja muut yhteiskuntamme palvelut käyvät yhä enemmän maksullisiksi, jolloin niitä voivat käyttää ainoastaan rikkaat köyhien jäädessä pysyvästi kyykkyyn.

Euroopassa ympärillämme pauhaava myrsky jättää köyhät ja kipeät maksumiehiksi riskisijoittajien laskuille. Kunnallisvaaleissa ratkaistaan, kannatammeko vahvimman oikeutta unohtaen sen, joka ponnistaa eteenpäin rehellisesti, oikeudenmukaisesti ja maalaisjärkeä käyttäen ottaen huomioon muidenkin tarpeet.

Harri Lindell

Kaupunginvaltuutettu HKI

Pormestariehdokas/ kunnallisvaaliehdokas

]]>
1 http://harri-lindell.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233345-kunnallisvaaleissa-sina-paatat-tuulen-suunnan#comments Harri Lindell Hyvinvointiyhteiskunta Kunnallisvaalit 2017 Sosiaali-ja terveyspalvelut vanhustenhuolto Tue, 28 Mar 2017 06:00:00 +0000 Harri Lindell http://harri-lindell.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233345-kunnallisvaaleissa-sina-paatat-tuulen-suunnan
Äänestääkö itseään vai lapsiaan varten? Luonnonsuojelu ja kuntavaalit http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234289-aanestaako-itseaan-vai-lapsiaan-varten-luonnonsuojelu-ja-kuntavaalit <p>Miten ympäristöä ja tulevaisuutta ajattelevan kannattaisi äänestää kunnallisvaaleissa, vai kannattaako mitenkään? Tätä kysymystä olen pohtinut viimeisen parin viikon ajan, siitä lähtien kun alkuperäisen suosikkini Vihreiden puheenjohtaja <a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/ville-niinisto-kl-lle-kuntien-pitaa-vetaa-rahansa-pois-fennovoimasta-se-sitoo-meidat-putinin-hallintoon-6632596">ilmoitti käyttävänsä odotettua vaalivoittoa yritykseen sabotoida ilmastonmuutoksen torjuntaa</a> vähintään puolet Perussuomalaisia pahemmin.</p><p><strong>1. Miksi ympäristöasioita pitäisi kuntavaaleissa edes miettiä?</strong></p><p>Kunnallisvaalit <a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/politiikan-tutkija-kuntavaalit-melkoista-demokratian-teatteria-valta-siirtymassa-maakunnille-ja-keskustalle-6631487">eivät ole varmastikaan ne maailman merkittävimmät vaalit,</a> ja etenkin juuri kunnallisvaaleissa päätetään monista tärkeistä asioista, joilla ei ole mitään yhteyttä ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kunnallisvaaleissa onkin ehkä enemmän kuin missään muissa vaaleissa perusteltua äänestää nimenomaan ehdokasta, jonka ideat oman kunnan kehittämiseksi ja paikallisluonnon suojelemiseksi kuulostavat omaan korvaan parhaimmalta - jopa riippumatta siitä, mitä mieltä ehdokas saattaa olla valtakunnallisista tai koko maailman asioista.&nbsp;</p><p>Jos kunnallisvaaleissa haluaa silti vaikuttaa Suomen ja maailman tulevaisuuteen myös oman kunnan rajoja pidemmälle, millaisiin asioihin kannattaisi ehdokasvalinnassa kiinnittää huomiota?&nbsp;</p><p>Ihmiskunnan ja kenties lajimme säilymisen kannalta yksi keskeisimmistä kysymyksistä on se, miten saisimme Suomen ja koko maailman irti fossiilisesta energiasta. Kuten kuvasta näkyy, ilmastonmuutos ei ole enää kaukainen uhka, vaan se tulee olemaan todellisuutta meidän lapsillemme ja lastenlapsillemme. Miljoonat nyt elävät ihmiset tulevat näkemään vuoden 2100, ja kun tänä vuonna syntyvät päättävät opiskelunsa ja siirtyvät työelämään, teollisuusmaiden pitäisi tulla toimeen lähes täysin ilman fossiilisia polttoaineita.&nbsp;</p><p>Ilmastonmuutos ei ole kuntavaalien keskeisin kysymys, mutta kunnissa tehdään paljon päästökehitykseen vaikuttavia ratkaisuja. En myöskään ole kovinkaan perehtynyt muuhun politiikkaan, enkä usko pystyväni antamaan vakuuttavia neuvoja juuri missään muussa poliittisessa kysymyksessä - poikkeuksena kenties innovaatiopolitiikka, mutta siitä päätetään yleensä korkeammilla tasoilla. Siksi keskityn tässä kirjoituksessa energia- ja ympäristöpolitiikkaan, mitkä ovat nykyisin suurelta osin sama asia.&nbsp;</p><p><strong>2. Miten strategisesti ajattelevan luonnonystävän kannattaisi äänestää?</strong></p><p>Ensimmäisenä olisi syytä pitää mielessä, että kunnallisvaalit ovat monelle ponnahduslauta politiikkaan. Suurin osa suomalaisista eturivin poliitikoista on aloittanut uransa kunnanvaltuutettuina, ja erityisesti nuorille politiikasta kiinnostuneille kunnallis- tai kaupunginvaltuusto on tärkeä ensiaskel uralla. Kunnallisvaalit ovat siis erittäin tärkeä mahdollisuus äänestää niitä, joiden toivoisi tulevaisuudessa päättävän koko maan ja kenties maailman asioista. Kannattaa siis äänestää varman ääniharavan tai ennakkosuosikin sijaan ehdokasta, jonka toivoisi menestyvän jatkossa: jokainen ääni on vähintäänkin osoitus luottamuksesta ja toive siitä, että ehdokas jatkaa töitä yhteisen tulevaisuutemme hyväksi.</p><p>Entä sitten puoluekanta? Perinteinen vastaus ympäristöstä huolestuneelle on ollut Vihreiden äänestäminen. Vihreät ovat monessa suhteessa kannatuksen arvoinen puolue, ja esimerkiksi kaupunkien kehittämisessä (jolla silläkin on suuria merkityksiä fossiilisten polttamisen kannalta) heillä on usein keskimäärin parhaat ideat.&nbsp;</p><p>Valitettavasti kuitenkin tällä hetkellä Vihreiden äänestäminen vaarantaa fossiilisten nitistysurakkaa vähintään puolet enemmän kuin jopa ilmastonmuutokseen epäilevästi suhtautuvien Perussuomalaisten äänestäminen. Puolueen onneksi väistyvä puheenjohtaja Ville Niinistö ilmoitti äskettäin, että jos Vihreät voittavat Helsingissä, Vantaalla ja Turussa, he tulevat yrittämään Fennovoiman ydinvoimahankkeen kaatamista. On hyvin epäselvää, onko tämä edes mahdollista: lupaus on luultavasti populistista paskapuhetta ja ääntenkalastelua, sillä kaupungit ovat sitoutuneet hankkeeseen tiettävästi varsin pitävin sopimuksin.&nbsp;</p><p>Riski on kuitenkin olemassa. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun poliitikot päättävät tehdä jotakin, maksoi mitä maksoi. Ja jos Vihreät onnistuvat tavoitteessaan, se tulee kaatamaan noin yhdeksän terawattitunnin (TWh) edestä vähähiilisen energiantuotannon lisäystä.&nbsp;</p><p>Jos Perussuomalaiset saavat joissain vaaleissa uuden rökälevoiton ja kieltävät tuulivoiman käytön Suomessa kokonaan, vähähiilistä energiantuotantoa katoaisi vain noin kuusi terawattituntia. Vahinko olisi siis vain kaksi kolmannesta siitä, mitä Vihreät nyt tavoittelevat.</p><p>Edes Vihreillä ei myöskään ole minkäänlaista suunnitelmaa Fennovoiman korvaamiseksi ilman, että polttamisen asema vahvistuu. Todennäköinen seuraus projektin kaatumisesta olisikin polttamisen jatkaminen, kenties muutamilla kosmeettisilla myönnytyksillä aidosti vähähiiliselle tuotannolle.</p><p>Jos riskin tuulivoiman kieltämistä suuremmasta ympäristövahingosta on silti valmis ottamaan, Vihreillä on kieltämättä myös erittäin hyviä ehdokkaita. Ainoa ehdokas, jota olen erikseen suositellut, on itse asiassa Vihreä - Helsingissä ehdolla oleva Ilmatieteen laitoksen tutkija <a href="http://atteharjanne.fi">Atte Harjanne (630)</a>, ja voin rehellisesti sanoa, että olisin tyytyväinen jos hänet valitaan.&nbsp;</p><p>Valitettavasti luonnonystävälle on eräs varsin hyvä syy äänestää jotain muuta puoluetta. Ydinvoimasta riippumatta, keskeinen ongelma Vihreiden äänestämisessä on nimittäin se, että <em>yhdenkään Vihreän ehdokkaan äänestäminen ei vaikuta sanottavasti puolueen haluun torjua ilmastonmuutosta tai muita ympäristöongelmia</em>.</p><p>Koko puolue kannattaa, ainakin paperilla, entistä voimaperäisempiä toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi (vaikka unohtaakin vielä toistaiseksi kauniit sanat sillä sekunnilla kun pääsee vastustamaan ydinvoimaa) ja on yleisesti ottaen ympäristönsuojelun kannalla (ainakin niin kauan kun uusiutuvan energian aiheuttamista vahingoista ei puhuta). Vihreät ovat siis jo lukittu vastaus ja tulevaisuuden kannalta keskimäärin hyvällä asialla, vaikka virallisesti valitut keinot ovatkin tekno-optimistista unelmahöttöä eivätkä lainkaan niin ongelmattomia kuin puolue mielellään esittää.</p><p>Sen sijaan muiden puolueiden ympäristökantoihin on sekä mahdollista että tarpeellista vaikuttaa. Kuten ylempänä totesin, kunnallisvaalit ovat mainio keino edistää puolueiden uudistumista. Vihreät eivät yksinään kuitenkaan kykene koskaan riittäviin toimiin ilmastonmuutosta ja muita ympäristöongelmia vastaan. Toimiva strategia vaatii enemmistön tuen pitkäksi aikaa, eikä sitä saada aikaan edes yksittäisellä viherjytkyllä.</p><p>Siksi olisikin tuhlausta, jos tulevaisuudesta huolestuneet äänestäisivät nyt puoluetta, joka on jo yleisesti ottaen toimenpiteiden puolella. Strategisesti ajattelevan kannattaisikin valita jostain muuten itselleen kelvollisesta puolueesta ehdokas, jolla on halua tehdä kovemmin töitä ympäristön hyväksi, ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja polttamisen lopettamiseksi. Keskeinen ongelma kun ei ole se, että Vihreiden ympäristö- ja ilmastostrategiassa on ydinvoiman refleksinomaisen vastustuksen vuoksi isoja aukkoja - vaan se, että muiden puolueiden ohjelmat ovat vielä huonompia&nbsp;<em>tai puuttuvat kokonaan.</em>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>3. Ketä sitten äänestää?</strong></p><p>Ehdokkaan etsinnässä yksi hyvä lähtökohta kanssani samoin ajattelevalle äänestäjälle on reilusti yli sadan kuntavaaliehdokkaan allekirjoittama vetoomus selvittää ydinkaukolämmön mahdollisuudet kaupunkien lämmittämisessä. (<a href="http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233554-ydinkaukolampo-kirittaisi-energiakeskustelun-kunnianhimoa">Kirjoitin aikaisemmin, </a>miksi ehdotus on hyvä kirittäjä, vaikka yhtäkään ydinkaukolämpölaitosta ei koskaan rakennettaisi.)</p><p>On kuitenkin myös ehdokkaita, jotka syystä tai toisesta eivät ole aloitetta allekirjoittaneet, mutta ovat silti tosissaan polttamisen lopettamisen kanssa. Tästä syystä pyysin viime viikolla eri puolueiden Facebook-sivuilla ilmastonmuutoksen torjuntaan ja polttamisen lopettamiseen vakavasti suhtautuvia ehdokkaita ilmoittautumaan. Vastauksia tuli lähinnä SDP:n ja Vihreiden riveistä, mitä tosin voi myös selittää se, että satunnaisen nettikirjoittelijan kyselyt eivät näin kiireisenä aikana ehkä ehdokkaita tavoita. Olen kuitenkin koonnut ilmoittautuneet samaan taulukkoon ydinkaukolämpövetoomuksen allekirjoittaneiden kanssa, sekä täydentänyt listaa vielä Suomen Ekomodernistien Facebook-vaaliketjuun ilmoittautuneilla.</p><p>(Olen poistanut taulukon nyt vaalien jälkeen.)</p><p>Ketä sitten itse äänestäisin? Loppujen lopuksi äänestyspäätös on mitä suurimmassa määrin tunnekysymys. Olen seurannut energia- ja ympäristöpolitiikkaa nyt kymmenen vuotta, minulla on yksi korkeakoulututkinto ja väitöskirjani rajoitteiden ja teknologian suhteesta on viilausta vaille valmis. Tästä huolimatta en pysty mitenkään sanomaan, kuka olisi edes energia- ja ilmastomielessä &quot;paras&quot; ehdokas - puhumattakaan ehdokkaiden &quot;parhauden&quot; arvioinnista sellaisissa tärkeissä kysymyksissä, joista en tiedä sitäkään vähää mitä energiapolitiikasta. Siksi aion itse äänestää ehdokasta, joka toimii arvoihini sopivassa puolueessa, edistää ympäristön asiaa, vaikuttaa hyvältä ja asioihin perehtyvältä tyypiltä, ja kannattaa muutenkin suunnilleen sellaisia asioita, joita itse rajallisella kokemuksellani uskon hyviksi. Äänestän myös mieluummin ehdokasta, joka voisi kenties uudistaa puoluettaan - ja koska tasa-arvon toteutumisessa on Suomessa vieläkin paljon tehtävää ja koska uskon, että useampi nainen päättävissä asemissa olisi hyvä juttu, äänestän luultavasti naista.&nbsp;</p><p>Valitettavasti en tunne kaikkia ehdokkaita niin hyvin kuin kenties haluaisin. Tästä syystä nostan esille vain muutaman ehdokkaan, jotka joko tunnen pidemmältä ajalta tai joiden ympäristöystävällisyyteen minulla on perusteltu syy uskoa.&nbsp;</p><p>Nykyisessä kotikaupungissani <strong>Turussa</strong> kriteereihini sopivia ehdokkaita ovat ainakin demarien Petra Peltonen (383) ja Juhana Turpeinen (412). Jos on valmis ottamaan riskin Fennovoiman kaatamisesta, Vihreiden listalta nostaisin esiin erityisesti Heidi Niskasen (173), Tuomo Liljenbäckin (161), ja Jakke Mäkelän (169). Myös Piraattipuolueen ehdokkaiden äänestäminen vaikuttaisi hyvinkin ajateltavissa olevalta vaihtoehdolta; valitettavasti en osaa sanoa, kuka ehdokkaista olisi oma vaihtoehtoni.</p><p><strong>Helsingissä</strong> SDP:n listoilla on esimerkiksi Maria Nyroos (440), Katariina Styrman (459), Pekka Tuominen (470) ja Otto Köngäs (417). RKP:llä on Sara Henriksson (181), Perussuomalaisilla Tiera Laitinen (797), Kokoomuksella Panu Hämäri (56), ja piraateilla Petrus Pennanen (1048). Vihreiden listoilta äänestäisin todennäköisesti Atte Harjannetta (630), Aino Tuomista (728) tai Mikko Särelää (721).&nbsp;</p><p><strong>Espoossa</strong> ääneni saisi luultavasti uuden liberaalipuolueen listoilla oleva Suomen Ekomodernistien puheenjohtaja Tea Törmänen (645). Muita hyviä ehdokkaita olisivat Vasemmistoliiton Nina Jurvanen (351) tai Susanna Koistinen (366) sekä Vihreiden Saara Hyrkkö (211). Kokoomuksessa maininnan ansaitsee Tere Sammallahti (88), jonka uskon haluavan todella torjua ilmastonmuutosta ja ympäristötuhoja, vaikka muusta politiikasta olemmekin lähes täysin eri mieltä.</p><p><strong>Jyväskylässä</strong> saattaisin hyvinkin äänestää SDP:n työmyyrää Eetu Kinnusta (494).</p><p><strong>Tampereella</strong> olen seurannut Vasemmistoliiton Tatu Ahposta (322).</p><p><strong>Kotkassa</strong> nostaisin esiin Vihreiden energia- ja ilmastopoliittisen työryhmän puheenjohtajan Antti van Wonterghemin (42).</p><p><strong>Raumalla</strong> olen kuullut hyviä asioita demarien Essi Virtasesta (94).&nbsp;</p><p>Jos koet, että sinut tai ehdokkaasi kannattaisi nostaa listalle, kerro siitä - mielellään perustelujen kera - kommenteissa!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miten ympäristöä ja tulevaisuutta ajattelevan kannattaisi äänestää kunnallisvaaleissa, vai kannattaako mitenkään? Tätä kysymystä olen pohtinut viimeisen parin viikon ajan, siitä lähtien kun alkuperäisen suosikkini Vihreiden puheenjohtaja ilmoitti käyttävänsä odotettua vaalivoittoa yritykseen sabotoida ilmastonmuutoksen torjuntaa vähintään puolet Perussuomalaisia pahemmin.

1. Miksi ympäristöasioita pitäisi kuntavaaleissa edes miettiä?

Kunnallisvaalit eivät ole varmastikaan ne maailman merkittävimmät vaalit, ja etenkin juuri kunnallisvaaleissa päätetään monista tärkeistä asioista, joilla ei ole mitään yhteyttä ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kunnallisvaaleissa onkin ehkä enemmän kuin missään muissa vaaleissa perusteltua äänestää nimenomaan ehdokasta, jonka ideat oman kunnan kehittämiseksi ja paikallisluonnon suojelemiseksi kuulostavat omaan korvaan parhaimmalta - jopa riippumatta siitä, mitä mieltä ehdokas saattaa olla valtakunnallisista tai koko maailman asioista. 

Jos kunnallisvaaleissa haluaa silti vaikuttaa Suomen ja maailman tulevaisuuteen myös oman kunnan rajoja pidemmälle, millaisiin asioihin kannattaisi ehdokasvalinnassa kiinnittää huomiota? 

Ihmiskunnan ja kenties lajimme säilymisen kannalta yksi keskeisimmistä kysymyksistä on se, miten saisimme Suomen ja koko maailman irti fossiilisesta energiasta. Kuten kuvasta näkyy, ilmastonmuutos ei ole enää kaukainen uhka, vaan se tulee olemaan todellisuutta meidän lapsillemme ja lastenlapsillemme. Miljoonat nyt elävät ihmiset tulevat näkemään vuoden 2100, ja kun tänä vuonna syntyvät päättävät opiskelunsa ja siirtyvät työelämään, teollisuusmaiden pitäisi tulla toimeen lähes täysin ilman fossiilisia polttoaineita. 

Ilmastonmuutos ei ole kuntavaalien keskeisin kysymys, mutta kunnissa tehdään paljon päästökehitykseen vaikuttavia ratkaisuja. En myöskään ole kovinkaan perehtynyt muuhun politiikkaan, enkä usko pystyväni antamaan vakuuttavia neuvoja juuri missään muussa poliittisessa kysymyksessä - poikkeuksena kenties innovaatiopolitiikka, mutta siitä päätetään yleensä korkeammilla tasoilla. Siksi keskityn tässä kirjoituksessa energia- ja ympäristöpolitiikkaan, mitkä ovat nykyisin suurelta osin sama asia. 

2. Miten strategisesti ajattelevan luonnonystävän kannattaisi äänestää?

Ensimmäisenä olisi syytä pitää mielessä, että kunnallisvaalit ovat monelle ponnahduslauta politiikkaan. Suurin osa suomalaisista eturivin poliitikoista on aloittanut uransa kunnanvaltuutettuina, ja erityisesti nuorille politiikasta kiinnostuneille kunnallis- tai kaupunginvaltuusto on tärkeä ensiaskel uralla. Kunnallisvaalit ovat siis erittäin tärkeä mahdollisuus äänestää niitä, joiden toivoisi tulevaisuudessa päättävän koko maan ja kenties maailman asioista. Kannattaa siis äänestää varman ääniharavan tai ennakkosuosikin sijaan ehdokasta, jonka toivoisi menestyvän jatkossa: jokainen ääni on vähintäänkin osoitus luottamuksesta ja toive siitä, että ehdokas jatkaa töitä yhteisen tulevaisuutemme hyväksi.

Entä sitten puoluekanta? Perinteinen vastaus ympäristöstä huolestuneelle on ollut Vihreiden äänestäminen. Vihreät ovat monessa suhteessa kannatuksen arvoinen puolue, ja esimerkiksi kaupunkien kehittämisessä (jolla silläkin on suuria merkityksiä fossiilisten polttamisen kannalta) heillä on usein keskimäärin parhaat ideat. 

Valitettavasti kuitenkin tällä hetkellä Vihreiden äänestäminen vaarantaa fossiilisten nitistysurakkaa vähintään puolet enemmän kuin jopa ilmastonmuutokseen epäilevästi suhtautuvien Perussuomalaisten äänestäminen. Puolueen onneksi väistyvä puheenjohtaja Ville Niinistö ilmoitti äskettäin, että jos Vihreät voittavat Helsingissä, Vantaalla ja Turussa, he tulevat yrittämään Fennovoiman ydinvoimahankkeen kaatamista. On hyvin epäselvää, onko tämä edes mahdollista: lupaus on luultavasti populistista paskapuhetta ja ääntenkalastelua, sillä kaupungit ovat sitoutuneet hankkeeseen tiettävästi varsin pitävin sopimuksin. 

Riski on kuitenkin olemassa. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun poliitikot päättävät tehdä jotakin, maksoi mitä maksoi. Ja jos Vihreät onnistuvat tavoitteessaan, se tulee kaatamaan noin yhdeksän terawattitunnin (TWh) edestä vähähiilisen energiantuotannon lisäystä. 

Jos Perussuomalaiset saavat joissain vaaleissa uuden rökälevoiton ja kieltävät tuulivoiman käytön Suomessa kokonaan, vähähiilistä energiantuotantoa katoaisi vain noin kuusi terawattituntia. Vahinko olisi siis vain kaksi kolmannesta siitä, mitä Vihreät nyt tavoittelevat.

Edes Vihreillä ei myöskään ole minkäänlaista suunnitelmaa Fennovoiman korvaamiseksi ilman, että polttamisen asema vahvistuu. Todennäköinen seuraus projektin kaatumisesta olisikin polttamisen jatkaminen, kenties muutamilla kosmeettisilla myönnytyksillä aidosti vähähiiliselle tuotannolle.

Jos riskin tuulivoiman kieltämistä suuremmasta ympäristövahingosta on silti valmis ottamaan, Vihreillä on kieltämättä myös erittäin hyviä ehdokkaita. Ainoa ehdokas, jota olen erikseen suositellut, on itse asiassa Vihreä - Helsingissä ehdolla oleva Ilmatieteen laitoksen tutkija Atte Harjanne (630), ja voin rehellisesti sanoa, että olisin tyytyväinen jos hänet valitaan. 

Valitettavasti luonnonystävälle on eräs varsin hyvä syy äänestää jotain muuta puoluetta. Ydinvoimasta riippumatta, keskeinen ongelma Vihreiden äänestämisessä on nimittäin se, että yhdenkään Vihreän ehdokkaan äänestäminen ei vaikuta sanottavasti puolueen haluun torjua ilmastonmuutosta tai muita ympäristöongelmia.

Koko puolue kannattaa, ainakin paperilla, entistä voimaperäisempiä toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi (vaikka unohtaakin vielä toistaiseksi kauniit sanat sillä sekunnilla kun pääsee vastustamaan ydinvoimaa) ja on yleisesti ottaen ympäristönsuojelun kannalla (ainakin niin kauan kun uusiutuvan energian aiheuttamista vahingoista ei puhuta). Vihreät ovat siis jo lukittu vastaus ja tulevaisuuden kannalta keskimäärin hyvällä asialla, vaikka virallisesti valitut keinot ovatkin tekno-optimistista unelmahöttöä eivätkä lainkaan niin ongelmattomia kuin puolue mielellään esittää.

Sen sijaan muiden puolueiden ympäristökantoihin on sekä mahdollista että tarpeellista vaikuttaa. Kuten ylempänä totesin, kunnallisvaalit ovat mainio keino edistää puolueiden uudistumista. Vihreät eivät yksinään kuitenkaan kykene koskaan riittäviin toimiin ilmastonmuutosta ja muita ympäristöongelmia vastaan. Toimiva strategia vaatii enemmistön tuen pitkäksi aikaa, eikä sitä saada aikaan edes yksittäisellä viherjytkyllä.

Siksi olisikin tuhlausta, jos tulevaisuudesta huolestuneet äänestäisivät nyt puoluetta, joka on jo yleisesti ottaen toimenpiteiden puolella. Strategisesti ajattelevan kannattaisikin valita jostain muuten itselleen kelvollisesta puolueesta ehdokas, jolla on halua tehdä kovemmin töitä ympäristön hyväksi, ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja polttamisen lopettamiseksi. Keskeinen ongelma kun ei ole se, että Vihreiden ympäristö- ja ilmastostrategiassa on ydinvoiman refleksinomaisen vastustuksen vuoksi isoja aukkoja - vaan se, että muiden puolueiden ohjelmat ovat vielä huonompia tai puuttuvat kokonaan. 

 

3. Ketä sitten äänestää?

Ehdokkaan etsinnässä yksi hyvä lähtökohta kanssani samoin ajattelevalle äänestäjälle on reilusti yli sadan kuntavaaliehdokkaan allekirjoittama vetoomus selvittää ydinkaukolämmön mahdollisuudet kaupunkien lämmittämisessä. (Kirjoitin aikaisemmin, miksi ehdotus on hyvä kirittäjä, vaikka yhtäkään ydinkaukolämpölaitosta ei koskaan rakennettaisi.)

On kuitenkin myös ehdokkaita, jotka syystä tai toisesta eivät ole aloitetta allekirjoittaneet, mutta ovat silti tosissaan polttamisen lopettamisen kanssa. Tästä syystä pyysin viime viikolla eri puolueiden Facebook-sivuilla ilmastonmuutoksen torjuntaan ja polttamisen lopettamiseen vakavasti suhtautuvia ehdokkaita ilmoittautumaan. Vastauksia tuli lähinnä SDP:n ja Vihreiden riveistä, mitä tosin voi myös selittää se, että satunnaisen nettikirjoittelijan kyselyt eivät näin kiireisenä aikana ehkä ehdokkaita tavoita. Olen kuitenkin koonnut ilmoittautuneet samaan taulukkoon ydinkaukolämpövetoomuksen allekirjoittaneiden kanssa, sekä täydentänyt listaa vielä Suomen Ekomodernistien Facebook-vaaliketjuun ilmoittautuneilla.

(Olen poistanut taulukon nyt vaalien jälkeen.)

Ketä sitten itse äänestäisin? Loppujen lopuksi äänestyspäätös on mitä suurimmassa määrin tunnekysymys. Olen seurannut energia- ja ympäristöpolitiikkaa nyt kymmenen vuotta, minulla on yksi korkeakoulututkinto ja väitöskirjani rajoitteiden ja teknologian suhteesta on viilausta vaille valmis. Tästä huolimatta en pysty mitenkään sanomaan, kuka olisi edes energia- ja ilmastomielessä "paras" ehdokas - puhumattakaan ehdokkaiden "parhauden" arvioinnista sellaisissa tärkeissä kysymyksissä, joista en tiedä sitäkään vähää mitä energiapolitiikasta. Siksi aion itse äänestää ehdokasta, joka toimii arvoihini sopivassa puolueessa, edistää ympäristön asiaa, vaikuttaa hyvältä ja asioihin perehtyvältä tyypiltä, ja kannattaa muutenkin suunnilleen sellaisia asioita, joita itse rajallisella kokemuksellani uskon hyviksi. Äänestän myös mieluummin ehdokasta, joka voisi kenties uudistaa puoluettaan - ja koska tasa-arvon toteutumisessa on Suomessa vieläkin paljon tehtävää ja koska uskon, että useampi nainen päättävissä asemissa olisi hyvä juttu, äänestän luultavasti naista. 

Valitettavasti en tunne kaikkia ehdokkaita niin hyvin kuin kenties haluaisin. Tästä syystä nostan esille vain muutaman ehdokkaan, jotka joko tunnen pidemmältä ajalta tai joiden ympäristöystävällisyyteen minulla on perusteltu syy uskoa. 

Nykyisessä kotikaupungissani Turussa kriteereihini sopivia ehdokkaita ovat ainakin demarien Petra Peltonen (383) ja Juhana Turpeinen (412). Jos on valmis ottamaan riskin Fennovoiman kaatamisesta, Vihreiden listalta nostaisin esiin erityisesti Heidi Niskasen (173), Tuomo Liljenbäckin (161), ja Jakke Mäkelän (169). Myös Piraattipuolueen ehdokkaiden äänestäminen vaikuttaisi hyvinkin ajateltavissa olevalta vaihtoehdolta; valitettavasti en osaa sanoa, kuka ehdokkaista olisi oma vaihtoehtoni.

Helsingissä SDP:n listoilla on esimerkiksi Maria Nyroos (440), Katariina Styrman (459), Pekka Tuominen (470) ja Otto Köngäs (417). RKP:llä on Sara Henriksson (181), Perussuomalaisilla Tiera Laitinen (797), Kokoomuksella Panu Hämäri (56), ja piraateilla Petrus Pennanen (1048). Vihreiden listoilta äänestäisin todennäköisesti Atte Harjannetta (630), Aino Tuomista (728) tai Mikko Särelää (721). 

Espoossa ääneni saisi luultavasti uuden liberaalipuolueen listoilla oleva Suomen Ekomodernistien puheenjohtaja Tea Törmänen (645). Muita hyviä ehdokkaita olisivat Vasemmistoliiton Nina Jurvanen (351) tai Susanna Koistinen (366) sekä Vihreiden Saara Hyrkkö (211). Kokoomuksessa maininnan ansaitsee Tere Sammallahti (88), jonka uskon haluavan todella torjua ilmastonmuutosta ja ympäristötuhoja, vaikka muusta politiikasta olemmekin lähes täysin eri mieltä.

Jyväskylässä saattaisin hyvinkin äänestää SDP:n työmyyrää Eetu Kinnusta (494).

Tampereella olen seurannut Vasemmistoliiton Tatu Ahposta (322).

Kotkassa nostaisin esiin Vihreiden energia- ja ilmastopoliittisen työryhmän puheenjohtajan Antti van Wonterghemin (42).

Raumalla olen kuullut hyviä asioita demarien Essi Virtasesta (94). 

Jos koet, että sinut tai ehdokkaasi kannattaisi nostaa listalle, kerro siitä - mielellään perustelujen kera - kommenteissa!

]]>
15 http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234289-aanestaako-itseaan-vai-lapsiaan-varten-luonnonsuojelu-ja-kuntavaalit#comments Äänestäminen Energiapolitiikka Ilmastopolitiikka Kunnallisvaalit 2017 Luonnonsuojelu Mon, 27 Mar 2017 09:31:56 +0000 Janne Korhonen http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234289-aanestaako-itseaan-vai-lapsiaan-varten-luonnonsuojelu-ja-kuntavaalit
Aidosti suvaitsevainen Helsinki myös autoilijoille http://timovuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234226-aidosti-suvaitsevainen-helsinki-myos-autoilijoille <p>Kuntavaalien alla on keskusteltu paljon Helsingin kehittämisestä. Uusi yleiskaava painottaa jalalla ja pyörällä liikkumista. Samoin joukkoliikennettä kehitetään. Hyvä niin. Syystä tai toisesta autoilu näyttää olevan nykyisen valtuuston ja erityisesti vihervasemmiston hampaissa. Helsingin kaupunginvaltuuston enemmistö linjasi vuosi sitten keväällä, että autot ajetaan pois Hämeentieltä. Näin tapahtui Helsingin yrittäjien kritiikistä huolimatta. Sääliksi käy alueen asukkaita, kun autot suuntaavat Hämeentien sijasta pienemmille poikittaiskaduille.</p><p>Viimeksi kuluneella viikolla pormestariehdokas Anni Sinnemäki hyökkäsi kokoomusta ja autoilijoita vastaan, väittäen MTV3:n kanavalla autojen olevan liian rakkaita kokoomukselle. Keskustelussa tuntuu unohtuneen muutama olennainen näkökulma.&nbsp; Ensinnäkin kansainvälisessä vertailussa pääkaupunkimme liikenneruuhkat ovat keskitasoa.</p><p>Joukkoliikennettä on kehitetty, ja se on toimivampi kuin joskus vuosituhannen alkupuolella. Tästä huolimatta se ei palvele riittävällä tehokkuudella kaikkia pääkaupunkiseudun työmatkalaisia. Osalle auto on välttämättömyys arjessa, jotta asiat tulevat ajallaan hoidettua. Toisilla työ saattaa sisältää paljon liikkumista paikasta toiseen, jolloin siirtymisiin käytettävä aika pitää minimoida. Työmatkailun lisäksi on paljon muutakin liikkumista, kuten harrastukset ja kaupassa asiointi, jolloin auto saattaa olla ainoa järkevä vaihtoehto.</p><p>Jotta kantakaupunki ja aivan ydinkeskusta palvelevat mahdollisimman tehokkaasti ja monipuolisesti helsinkiläisiä, on tärkeää, että logistiikka toimii alueen ja muun Suomen välillä. Siksi ei ole järkevää rakentaa keinotekoisia esteitä, jotka näivettävät ydinkeskustaa.</p><p>On hyvä, että helsinkiläiset liikkuvat mahdollisimman paljon. Kannustan kaikkia kävelemään ja pyöräilemään, mutta kaikille tämäkään ei ole vaihtoehto, vaikka haluaisi. Yksi ryhmä ovat esimerkiksi liikuntarajoitteiset.</p><p>Järkevällä liikennesuunnittelulla Helsinki pidetään elinvoimaisena. Monikulttuurinen ja suvaitsevainen Helsinki huomioi eri liikennemuodot, myös autoilijoiden tarpeet.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuntavaalien alla on keskusteltu paljon Helsingin kehittämisestä. Uusi yleiskaava painottaa jalalla ja pyörällä liikkumista. Samoin joukkoliikennettä kehitetään. Hyvä niin. Syystä tai toisesta autoilu näyttää olevan nykyisen valtuuston ja erityisesti vihervasemmiston hampaissa. Helsingin kaupunginvaltuuston enemmistö linjasi vuosi sitten keväällä, että autot ajetaan pois Hämeentieltä. Näin tapahtui Helsingin yrittäjien kritiikistä huolimatta. Sääliksi käy alueen asukkaita, kun autot suuntaavat Hämeentien sijasta pienemmille poikittaiskaduille.

Viimeksi kuluneella viikolla pormestariehdokas Anni Sinnemäki hyökkäsi kokoomusta ja autoilijoita vastaan, väittäen MTV3:n kanavalla autojen olevan liian rakkaita kokoomukselle. Keskustelussa tuntuu unohtuneen muutama olennainen näkökulma.  Ensinnäkin kansainvälisessä vertailussa pääkaupunkimme liikenneruuhkat ovat keskitasoa.

Joukkoliikennettä on kehitetty, ja se on toimivampi kuin joskus vuosituhannen alkupuolella. Tästä huolimatta se ei palvele riittävällä tehokkuudella kaikkia pääkaupunkiseudun työmatkalaisia. Osalle auto on välttämättömyys arjessa, jotta asiat tulevat ajallaan hoidettua. Toisilla työ saattaa sisältää paljon liikkumista paikasta toiseen, jolloin siirtymisiin käytettävä aika pitää minimoida. Työmatkailun lisäksi on paljon muutakin liikkumista, kuten harrastukset ja kaupassa asiointi, jolloin auto saattaa olla ainoa järkevä vaihtoehto.

Jotta kantakaupunki ja aivan ydinkeskusta palvelevat mahdollisimman tehokkaasti ja monipuolisesti helsinkiläisiä, on tärkeää, että logistiikka toimii alueen ja muun Suomen välillä. Siksi ei ole järkevää rakentaa keinotekoisia esteitä, jotka näivettävät ydinkeskustaa.

On hyvä, että helsinkiläiset liikkuvat mahdollisimman paljon. Kannustan kaikkia kävelemään ja pyöräilemään, mutta kaikille tämäkään ei ole vaihtoehto, vaikka haluaisi. Yksi ryhmä ovat esimerkiksi liikuntarajoitteiset.

Järkevällä liikennesuunnittelulla Helsinki pidetään elinvoimaisena. Monikulttuurinen ja suvaitsevainen Helsinki huomioi eri liikennemuodot, myös autoilijoiden tarpeet.

]]>
2 http://timovuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234226-aidosti-suvaitsevainen-helsinki-myos-autoilijoille#comments Anni Sinnemäki Helsinki Kokoomus Kunnallisvaalit 2017 Ykstyisautoilu Sun, 26 Mar 2017 07:54:10 +0000 Timo Vuori http://timovuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234226-aidosti-suvaitsevainen-helsinki-myos-autoilijoille
Vammaiset ihmiset ovat työvoimaresurssi http://harri-lindell.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233348-vammaiset-ihmiset-ovat-tyovoimaresurssi <p>Yhteiskunnassamme on paljon työttömiä ihmisiä, jotka haluaisivat tehdä työtä. Valitettavasti suuri osa suomalaisista ei omasta halustaan huolimatta pääse töihin. Vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisen kansantaloudellisesta merkityksestä puhutaan paljon. Vammaisten työllistyminen yleisillä työmarkkinoilla on kuitenkin valitettavan kehnoa.</p><p>Yleinen käsitys on, että henkilöstä maksettava työllistämisraha on vammaisten avustamista. Näin asia ei kuitenkaan ole, vaan maksettava tuki on ihan tavallista työnantajalle maksettavaa työllistämistukea. Tämän syvään juurtuneen käsitteen oikaisemiseksi tarvittaisiin paljon valistusta. Nykyiseen palkkatukimalliin pitäisi lisätä työvalmennus, oppisopimuksen kaltainen vammaisille suunnattu malli.<br /><br />Tuen tulisi olla työnantajalle pysyvää. Esimerkiksi mielenterveysvammaisten pysyvää työkykyä on vaikea arvioida, joten palkkatuki heidän työllistämisekseen puoltaa hyvin paikkaansa. Monen vamma ei haittaa lainkaan varsinaista työntekoa, vaan työpaikan pienillä järjestelyillä voidaan löytää toimiva ratkaisu.</p><p>Harri Lindell<br />Kaupunginvaltuutettu Helsinki<br />&rdquo;Terve Helsinki&rdquo; &ndash;listan&nbsp;<br />Pormestari/kunnallisvaaliehdokas</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhteiskunnassamme on paljon työttömiä ihmisiä, jotka haluaisivat tehdä työtä. Valitettavasti suuri osa suomalaisista ei omasta halustaan huolimatta pääse töihin. Vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisen kansantaloudellisesta merkityksestä puhutaan paljon. Vammaisten työllistyminen yleisillä työmarkkinoilla on kuitenkin valitettavan kehnoa.

Yleinen käsitys on, että henkilöstä maksettava työllistämisraha on vammaisten avustamista. Näin asia ei kuitenkaan ole, vaan maksettava tuki on ihan tavallista työnantajalle maksettavaa työllistämistukea. Tämän syvään juurtuneen käsitteen oikaisemiseksi tarvittaisiin paljon valistusta. Nykyiseen palkkatukimalliin pitäisi lisätä työvalmennus, oppisopimuksen kaltainen vammaisille suunnattu malli.

Tuen tulisi olla työnantajalle pysyvää. Esimerkiksi mielenterveysvammaisten pysyvää työkykyä on vaikea arvioida, joten palkkatuki heidän työllistämisekseen puoltaa hyvin paikkaansa. Monen vamma ei haittaa lainkaan varsinaista työntekoa, vaan työpaikan pienillä järjestelyillä voidaan löytää toimiva ratkaisu.

Harri Lindell
Kaupunginvaltuutettu Helsinki
”Terve Helsinki” –listan 
Pormestari/kunnallisvaaliehdokas

]]>
1 http://harri-lindell.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233348-vammaiset-ihmiset-ovat-tyovoimaresurssi#comments Harri Lindell Kunnallisvaalit 2017 Työkyky Työvoima Vammaiset Sat, 25 Mar 2017 07:00:00 +0000 Harri Lindell http://harri-lindell.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233348-vammaiset-ihmiset-ovat-tyovoimaresurssi
Jyväskylä #yrittäjyyspääkaupunki http://jaakkoselin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234087-jyvaskyla-yrittajyyspaakaupunki <p>Jyväskylän historia nojaa vahvasti raskaaseen teollisuuteen jonka lippulaiva on edelleen Valmet. Hyvä niin. Perinteinen teollisuus alihankintaverkkoineen on kantanut kaupunkia ja kantaa edelleen. Tämän voimakkaan vientivetoisuuden kääntöpuoli on siinä, että olemme vahvasti riippuvaisia kansainvälisistä markkinoista.</p> <p>90-luvun alun laman aikaan kaupungin työttömyys ponkaisi teollisuuden perässä aivan hetkessä n. 5% tasolta lähes 30% tasolle eikä tästä ole oikein koskaan kunnolla toivuttu. Myös 2008 taantuma näkyi Jyväskylässä etupainotteisesti ja menimme talousalueena alaspäin ehkä nopeammin kuin moni muu kaupunki. Hyvää oli se, että jouduimme tekemään ikäviä korjausliikkeitä ennen muita kaupunkiseutuja ja nyt niidentulokset alkavat olla näkyvissä kaupungin talouden tasapainon muodossa.</p> <p>Haluan ehdottomasti edistää teollisuuden toimintaa Jyväskylässä jatkossakin, selkärankaa ei saa vaarantaa. Tarvitsemme kuitenkin &rdquo;lihaa luiden ympärille&rdquo; ja tämän tulevaisuuden kasvun tuovat meille pienet yritykset. Niistä ainakin joku voi kasvaa merkittäväksi toimijaksi ja työllistäjäksi.</p> <p>Historiasta johtuen meillä on muutamia suuria yrityksiä mutta keskisuuret ovat melko vähissä. Kun vuosikymmeniä sitten oli yrittäjien näkökulmasta kielteinen ilmapiiri ja kaavoituspolitiikka, niin ei myöskään syntynyt riittävästi yrityksiä jotka olisivat myöhemmin kasvaneet suuriksi työllistäjiksi. Tätä virhettä ei saa toistaa.</p> <p>Nykypäivänä suuret työpaikkamäärät eivät synny sillä, että houkutellaan uusi yritys kaupunkiin ja he tuovat mukanaan 300 työntekijää. Kyllä kasvu lähtee meillä jo toimivista pienistä yrityksistä, joiden kasvumahdollisuudet ja toiminnan olosuhteet kaupungin on voitava turvata. Näitä esimerkkejä on onneksi viime aikoina jo nähty.</p> <p>En kannata julkisten toimijan kuten kaupungin subventoimaan yritystoimintaa. Pidetään huolta siitä, että olosuhteet ja kasvupolut ovat kunnossa ja esimerkiksi verotus on kilpailukykyisellä tasolla. Yritykset sitten hoitavat itse kyllä lopun, jos niitä vain meille perustetaan.</p> <p>Tehdään siis Jyväskylästä #yrittäjyyspääkaupunki mikä on Suomen huippupaikka ryhtyä yrittäjäksi.</p> <p><em>#Yrittäjyyspääkaupunki on Jyväskylän Yrittäjien vuoden 2017 kantava teema, josta lisätietoja yhdistyksen <a href="https://www.yrittajat.fi/keski-suomen-yrittajat/jyvaskylan-yrittajat/a/jyvaskylan-yrittajat/toimintasuunnitelma-2017-285394">sivuilta</a>.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jyväskylän historia nojaa vahvasti raskaaseen teollisuuteen jonka lippulaiva on edelleen Valmet. Hyvä niin. Perinteinen teollisuus alihankintaverkkoineen on kantanut kaupunkia ja kantaa edelleen. Tämän voimakkaan vientivetoisuuden kääntöpuoli on siinä, että olemme vahvasti riippuvaisia kansainvälisistä markkinoista.

90-luvun alun laman aikaan kaupungin työttömyys ponkaisi teollisuuden perässä aivan hetkessä n. 5% tasolta lähes 30% tasolle eikä tästä ole oikein koskaan kunnolla toivuttu. Myös 2008 taantuma näkyi Jyväskylässä etupainotteisesti ja menimme talousalueena alaspäin ehkä nopeammin kuin moni muu kaupunki. Hyvää oli se, että jouduimme tekemään ikäviä korjausliikkeitä ennen muita kaupunkiseutuja ja nyt niidentulokset alkavat olla näkyvissä kaupungin talouden tasapainon muodossa.

Haluan ehdottomasti edistää teollisuuden toimintaa Jyväskylässä jatkossakin, selkärankaa ei saa vaarantaa. Tarvitsemme kuitenkin ”lihaa luiden ympärille” ja tämän tulevaisuuden kasvun tuovat meille pienet yritykset. Niistä ainakin joku voi kasvaa merkittäväksi toimijaksi ja työllistäjäksi.

Historiasta johtuen meillä on muutamia suuria yrityksiä mutta keskisuuret ovat melko vähissä. Kun vuosikymmeniä sitten oli yrittäjien näkökulmasta kielteinen ilmapiiri ja kaavoituspolitiikka, niin ei myöskään syntynyt riittävästi yrityksiä jotka olisivat myöhemmin kasvaneet suuriksi työllistäjiksi. Tätä virhettä ei saa toistaa.

Nykypäivänä suuret työpaikkamäärät eivät synny sillä, että houkutellaan uusi yritys kaupunkiin ja he tuovat mukanaan 300 työntekijää. Kyllä kasvu lähtee meillä jo toimivista pienistä yrityksistä, joiden kasvumahdollisuudet ja toiminnan olosuhteet kaupungin on voitava turvata. Näitä esimerkkejä on onneksi viime aikoina jo nähty.

En kannata julkisten toimijan kuten kaupungin subventoimaan yritystoimintaa. Pidetään huolta siitä, että olosuhteet ja kasvupolut ovat kunnossa ja esimerkiksi verotus on kilpailukykyisellä tasolla. Yritykset sitten hoitavat itse kyllä lopun, jos niitä vain meille perustetaan.

Tehdään siis Jyväskylästä #yrittäjyyspääkaupunki mikä on Suomen huippupaikka ryhtyä yrittäjäksi.

#Yrittäjyyspääkaupunki on Jyväskylän Yrittäjien vuoden 2017 kantava teema, josta lisätietoja yhdistyksen sivuilta.

]]>
0 http://jaakkoselin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234087-jyvaskyla-yrittajyyspaakaupunki#comments Jyväskylä Kokoomus Kunnallisvaalit 2017 Yrittäjät Raha 3.4: Kunnan pitää tukea yrityksiä tarjoamalla niille halpoja tontteja. Fri, 24 Mar 2017 09:19:56 +0000 Jaakko Selin http://jaakkoselin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234087-jyvaskyla-yrittajyyspaakaupunki